Reposaaren ympäri kulkeva kävelyreitti Reposaari-kierros avattiin lähes sadan henkilön voimin Porin päivän vieton yhteydessä 3.10. Reitti kuljettaa lenkkeilijät opastetusti saaren ympäri tarjoten virkistystä sekä keholle että mielelle. Kauniissa merimaisemissa voi halutessaan tutustua myös saaren historiaan eri kohteissa, sillä polun yhteyteen on koottu kertomuksia muun muassa Reposaaren sahan ja kaupparannan toiminnasta sekä saaren liikenneyhteyksistä ja valoheitinkallioista.

Polun avajaisiin osallistuneet patikoijat tutkailevat opaskarttojen yhteyteen tehtyjä Reposaari-kierroksen opasteita.

Erinomaisesti opastetulla reitillä ei pääse eksymään, sillä karttataulujen lisäksi reitin varrella on useita opasteviittoja. Polut on merkitty myös puihin maalatuilla keltaisilla ympyröillä. Reposaari-kierros palvelee sekä paikallisia lenkkeilijöitä ja koululaisia että turisteja ja muita saarella kävijöitä. Reitti kulkee myös Siikarannan leirintäalueen läpi ja leirintäalueen grillipaikka ja muut palvelut ovat Reposaari-kierroksen kulkijoiden käytössä.

Reposaari-yhdistys on saanut reitin rakentamiseen Leader-rahoitusta Karhuseutu ry:ltä. Reposaari-kierros on yksi yhdeksästä Karhuseudun Polut -hankkeen alahankkeesta. Karhuseutu ry rahoittaa erilaisia kaupunkien keskusta-alueiden ulkopuolella toteutettavia yhdistysten ja pienyritysten investointi- ja kehittämishankkeita. Reposaari-kierroksella viriteltiinkin jo uusia hankesuunnitelmia makkaranpaiston lomassa. Keskustelu jatkui vilkkaana vielä kierroksen päättäneellä seurakunnan tarjoamalla munkkikahvilla.

Parhaat käytännöt 2010 -kilpailulla maaseutuverkosto etsii vuonna 2010 maaseudun parhaita käytäntöjä. Kilpailun tavoitteena on viestiä Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä ja levittää hyödyllisiä toimintamalleja.

UPV Icehearts joukkue on uusien haasteiden edessä kolmannen toimintavuoden alkaessa, sillä tusinan 2.-4. luokkalaisen jääsydämen haaveissa siintää paikka salibandysarjassa. Icehearts-toiminnassa on silti kyse muustakin kuin urheilusta. Toimintamallin ytimessä ovat syrjäytymisuhan alla olevat lapset, joille päivittäinen selviytyminen koulunkäynnistä ja sosiaalisista tilanteista on ongelmallista. Icehearts antaa kokonaisvaltaista tukea lapsille ja heidän perheilleen niin koulunkäynnissä kuin vapaa-ajallakin. 

Ulvilan Icehearts-kasvattaja Jani Söderling on koonnut kouluvuoden aikana pojat yhteen 2-3 kertaa viikossa peliharjoituksiin, joissa eri lajeja on harjoiteltu yhdessä. Sen lisäksi kasvattaja on ollut päivittäin poikien tukena koulutyössä.
– Yhdessä toimimista on nyt harjoiteltu kolme vuotta ja homma alkaa sujua. Monelle on ollut vaikeinta opetella noudattamaan sääntöjä, ihan perusasioista on pitänyt lähteä liikkeelle, kertoo Söderling. 

Icehearts-kasvattaja Jani Söderlingin ohjauksessa yhteispeli sujuu jo koko joukkueelta niin pelikentillä kuin vapaa-ajallakin.

Joukkueen kesäleirillä sääntöjen ja käytöstapojen opettelu onnistuu poikien kanssa puuhatessa arkisissa tilanteissa ja Söderling yhdessä apuvalmentaja Jesse Jokelan kanssa pitää luontevasti kuria yllä. Jokela komentaa kiroilijan ruokajonon viimeiseksi nuhteiden kera ja tulella leikkiminen on ankarasti kielletty – paitsi valvotusti ja sammutusveden kera. Poikien melskatessa Söderling huokaisee ja toteaa, ettei kasvattajan työ ole aina iloista peuhaamista ollut.
– Alussa sitä välillä mietti, että mihin tässä on oikein tullut lähdettyä. Nyt asiat kuitenkin sujuvat hyvin, enkä vaihtaisi tätä hommaa mihinkään. Muutaman kerran jokunen poika on harjoituksista lähtenyt ovet paukkuen, mutta aina ne ovat seuraavalla kerralla tulleet iloisina takaisin, kertoo Söderling, joka vaihtoi kerralla elämänsä suuntaa jättäessään prosessityön tehtaassa alkaakseen Icehearts-kasvattajaksi. Nyt hänellä on tähtäimessä oppisopimuksella suoritettava lasten ja nuorten erityisohjaajan tutkinto.
– Nykyään ei enää tarvitse lähteä puoliväkisin töihin aamuisin. Olen ollut tähän päätökseeni erittäin tyytyväinen, hän iloitsee. 

Icehearts-toimintamalli on lähtöisin pääkaupunkiseudulta, mutta se on otettu hyvin vastaan myös Ulvilassa. Toiminta on saanut paljon kiitosta kouluilta ja kodeilta.
– Opettajat ovat kiitelleet, kun luokkatilanteet ovat rauhoittuneet ja poikien oppiminen sujuu paremmin, sanoo Söderling ja kertoo, että tällä tavoin kaikki oppilaat ovat pysyneet muiden tahdissa mukana – myös matematiikassa.

Yhteistyö joukkueen, koulun ja kodin välillä on tiivistä. Jääsydän-kasvattaja on viikoittain yhteydessä vanhempiin. Välillä kasvattaja on myös linkkinä kodin ja koulun välillä.
– Jos on tapahtunut jotain, voi olla helpompi soittaa minulle kuin opettajalle. Tieto niin hyvästä kuin pahasta käytöksestä kulkee, kun luottamus on kohdallaan, sanoo Jani Söderling. 

Icehearts on toiminut ensimmäiset vuotensa Karhuseutu ry:n myöntämällä Leader-rahoituksella. Nyt jatkosta neuvotellaan Ulvilan kaupungin kanssa ja loppuvuodeksi rahoitus onkin jo löytynyt sosiaali- ja sivistystoimilta. Yhteistyötä viritellään myös yksityisten toimijoiden kanssa.
– Leader-rahoitus on ollut elinehto hankkeelle ja sen avulla koko toiminta saatiin alkuun.  Aiemmin suurkaupungeissa testattu Icehearts-toimintamalli sopii mainiosti myös pienemmille paikkakunnille. Tavoitteenamme on levittää toimintaa myös muualle Satakuntaan, kunhan Ulvilan toiminta saadaan varmalle pohjalle, kertoo hankkeen länsirannikolle tuonut Ulvilan Pesä-Veikkojen Jukka Marttala. 

UPV Icehearts -hanke finaaliin

Leader-rahoitusta saanut UPV Icehearts on valittu Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt 2010 -kilpailun finalistiksi. Parhaat käytännöt -kilpailun tarkoituksena on viestiä Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä ja levittää hyödyllisiä toimintamalleja eri puolille Suomea. Kilpailun voittajat julkistetaan 7.10. Helsingissä järjestettävässä Maaseutugaala 2010 -tilaisuudessa. 

Leader-ohjelma

• Leader-rahoituksen tarkoitus on tukea paikallista omaehtoista kehittämistyötä ja löytää sen kautta uusia ratkaisuja maaseudun asumiseen ja yrittämiseen.
• Tukea yhdistyksille ja pienyrityksille toiminnan kehittämiseen ja investointeihin
• Rahoitus tulee EU:lta, valtiolta ja kunnilta ja sitä myöntävät Suomessa 55 toimintaryhmää
• Karhuseutu ry -toimintaryhmä toimii kuuden kunnan alueella: Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Porin maaseutualueet ja Ulvila
• Lisätietoja: www.karhuseutu.fi

(Artikkeli on julkaistu hieman lyhennettynä Satakunna Viikko -lehdessä 26.8.2010)

Karhuseutu ry:ssä hankeneuvojana aloitti kesäkuun alussa Raisa Ranta, 32-vuotias teknisen journalismin ja tietotekniikan insinööri. Lisäksi Ranta on opiskellut Porin yliopistokeskuksessa tuotantotaloutta. Hän on työskennellyt muun muassa erilaisissa tiedotus-, koulutus- ja asiantuntijatehtävissä. Karhuseutua hän on päässyt kiertämään muun muassa työskennellessään nuorille suunnatussa EU-tiedotusprojektissa sekä toimittajan työssä.

Ranta asuu parhaillaan Porin Ahlaisissa. Lapsuutensa hän on viettänyt Meri-Porissa, Mäntyluodon kylässä.
– On hienoa päästä mukaan tekemään tärkeää työtä maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi. Olemassa olevat kyläsuunnitelmat osoittavat, että Karhuseudulla ei uinuta edes talviunia, vaan kylissä ollaan aktiivisia ja pyritään kehittämään omaa elinympäristöä ja elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Odotan innolla pääseväni mukaan tekemään ja päivittämään kyläsuunnitelmia, sanoo Ranta ja toivookin runsaasti yhteydenottoja alueen kylätoimijoilta.

Vapaa-aikanaan uusi hankeneuvoja harrastaa muun muassa pelastuskoiratoimintaa sekä eräretkeilyä ja on innokas kulttuuri-ihminen. Hän on aktiivinen luonnossa liikkuja ja toivoo löytävänsä Karhuseudun poluilta uusia lenkkimaastoja myös koirien kanssa retkeilemiseen.
– Karhuseudun polkuihin tutustuminen on yksi mieluisimmasta uusista työtehtävistä. Sen lisäksi lähden innolla tutustumaan aktiivisiin kyliin ja niiden toimintaan. Itsekin pienessä kylässä kasvaneena pidän lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan ja toimintaedellytysten järjestämistä erityisen tärkeänä. Myös kulttuuri monissa muodoissaan on maaseudulle tärkeä voimavara, jota kannattaa arvostaa ja vaalia, sanoo Ranta.

Raisan tavoittaa numerosta p. 044 522 5797 ja sähköpostilla osoitteesta raisa.ranta(a)karhuseutu.fi

Nykyisen työntekijän siirtyessä muihin tehtäviin Karhuseutu ry hakee yhtä hankeneuvojaa Kehittävät Karhukylät ja Karhuseudun Polut –hankkeisiin.

Tehtävänä on alueen toimijoiden aktivointi ja innostaminen omaehtoiseen kehittämiseen, toimijoiden yhteistyön lisääminen sekä Leader-hankkeiden hakemiseen ja toteuttamiseen liittyvä neuvontatyö. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa tai vastaavaa osaamista, oma-aloitteisuutta sekä innostavaa ja positiivista asennetta maaseudun kehittämiseen.

Arvostamme kokemusta EU-hanketoiminnasta, kylätoiminnasta ja vastuullisesta projektin kokonaishallinnasta sekä alueen tuntemusta. Tehtävän hoitaminen edellyttää mahdollisuutta oman auton käyttöön sekä ilta- ja viikonlopputyöskentelyyn.

Työsuhde on määräaikainen 1.6. - 31.12.2010. Työsuhde jatkuu mahdollisesti pidempään.

Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen sekä ansioluettelo
tulee toimittaa to 15.4. klo 16:00 mennessä joko sähköisesti
salme.ahtiainen@karhuseutu.fi tai postitse Itsenäisyydenkatu 35 A 16,
28130 PORI.

Lisätietoja tehtävästä:
toiminnanjohtaja Salme Ahtiainen
salme.ahtiainen@karhuseutu.fi
050 592 6022
www.karhuseutu.fi

Innovatiivisuus ja rohkeus valttina

Leader-toimintaryhmä Karhuseutu ry:lle valittiin uudeksi toiminnanjohtajaksi Salme Ahtiainen, FM, ympäristösuunnittelija (AMK).  Hakijoita oli yhteensä 13, joista Karhuseutu ry:n hallitus haastatteli kuusi. Uuden toiminnanjohtajan valinta tuli ajankohtaiseksi nykyisen toiminnanjohtajan, Timo Pukkilan, siirtyessä ELY-keskukseen maaseudun kehittamisen asiantuntijan tehtäviin.

Karhuseudun uusi toiminnanjohtaja on syntynyt ja varttunut Pyhärannan maaseudulla. Hän kirjoitti ylioppilaaksi 1997 ja suoritti samanaikaisesti kaksi korkeakoulututkintoa, Turun Yliopistossa FM ja Ammattikorkeakoulussa ympäristösuunnittelijan tutkinnot. Kokemusta Ahtiaiselle on kertynyt useiden vuosien ajan EU-rahoitteisten hankkeiden toteuttamisesta ja toimintaryhmätyöstä. Viime vuonna hän suoritti osa-aikaisena myös toiminnanjohtajan tehtäviä Karhuseudulla. Salme Ahtiainen aloittaa työt Karhuseudun toiminnanjohtajana 1. huhtikuuta.

Leader- toimintatapa on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi tarttua maaseudun kehittämishaasteisiin ja saada pysyvää ja näkyvää tulosta aikaiseksi. Karhuseudun alueella on tällä ohjelmakaudella 2007-2013 toteutettu jo kolmen miljoonan euron  edestä erittäin hyviä hankkeita, joilla ollaan lisätty alueen asuinviihtyvyyttä ja luotu uusia työpaikkoja.

Karhuseutu ry:n myöntämän LEADER-tuen avulla käynnistyi vuoden aikana yhteensä 25 hanketta. Näiden hankkeiden kautta paikalliseen kehittämiseen varatut rahat sidottiin täysimääräisesti. Yhteensä tukea hankkeille myönnettiin noin 650 000 euroa ja hankkeiden kokonaiskustannukset nousivat yli 1,4 miljoonaan euroon.

Monissa erilaisissa kyläilloissa ja -suunnitelmissa on ollut tavoitteena erilaisten kylän läheisyydessä sijaitsevien polkujen tekeminen. Maaseudun Leader-kehittämisyhdistys Karhuseutu ry lähti viemään kyliltä noussutta ideaa eteenpäin.

-          Karhuseutu ry lähti toteuttamaan Karhuseudun polut –koordinointihanketta. Ideana on se, että Karhuseutu on hakenut isomman rahapotin tiettyyn tarkoitukseen eli tässä tapauksessa erilaisten polkujen ja rakennelmien rakentamiseen. Tämän rahapotin puitteissa voidaan käynnistää useita pieniä hankkeita (tuen määrä 500-20 000 euroa), kertoo Karhuseutu ry:n hankeaktivaattori Salme Ahtiainen hankkeen lähtökohdista.

Karhuseutu ry:n tärkein tehtävä on ihmisten, yhteisöjen ja yritysten innostaminen oman toimintansa ja elinympäristönsä kehittämiseen. Rahallisen avustamisen lisäksi innostamisen apuvälineenä on muun muassa erilaiset kyläillat, joissa keskustellaan esimerkiksi kyläsuunnitelmista ja kylien toiminnasta.

Kokemäellä Karhuseutu ry:n hankeaktivaattori Salme Ahtiainen järjesti tilaisuuden, jossa kunnan virkamiehet, päättäjät ja kyläläiset olivat paikan päällä keskustelemassa kylien tämän hetkisestä tilanteesta. Keskustelu tilaisuudessa oli vireää. Vesijohto- ja tietoliikenneasiat, kyläsuunnitelmat sekä kylien kokoontumistilat olivat muun muassa tapetilla. Tilaisuuden lopuksi Kokemäen kaupunki lupasi toimia seuraavan tapaamisen koollekutsujana. Näin pitkän aikaa jo hiipuneena ollut kunnan ja kylien yhteistyö sai taas uutta potkua. Myös kylien välinen yhteistyö saa tulevien tapaamisten kautta varmasti uutta tuulta purjeisiinsa.

-    Keskustelutilaisuudessa esitetyt kyläsuunnitelmat toivat esille monipuolisesti kylien tämän hetken tilannetta ja tulevaisuuden ajatuksia. Kyläsuunnitelmat toimivatkin hyvänä työkaluna ja asukkaiden ajatusten välittäjänä kyläläisten lisäksi myös kaupungin virkamiehille ja luottamushenkilöille sekä rahoittajille, kuten Karhuseutu ry:lle. Näistä suunnitelmista on saatu useissa kunnissa tärkeää taustatietoa esimerkiksi maankäytön, sivistyspalvelujen tai vapaa-ajanpalvelujen järjestämiseen. On hienoa huomata, että monet kyläsuunnitelmiin kirjatuista asioista ovat useilla kylillä jo toteutuneet. Nyt onkin hyvää aikaa päivittää kyläsuunnitelmansa ennen ensi vuoden vastaavaa keskustelutilaisuutta. Apua kyläsuunnitelman päivittämiseen ja Leader-rahoitusta niiden toteuttamiseen saa luonnollisesti Karhuseudulta,  kertoo Ahtiainen.

Mulgimaalaiset tutustuivat vierailullaan muun muassa Villilä Studioihin.

Karhuseudun toiminnan yksi teema on kansainvälisyys. Kansainvälisyys on hyvä keino monipuolistaa toimintaa tai aktivoida nuoria mukaan. Karhuseudun alueella on ollut jo useita kansainvälisiä hankkeita eri puolilla Eurooppaa. Karhuseudulla toimii myös kansainvälisten asioiden koordinaattori, Jaana Mälkki, joka avustaa hankkeiden käynnistämisessä sekä hankkeiden partnerin haussa ja sopimusten kirjoittamisessa. Kontaktien solmiminen Jaanan jo olemassa olevien suhteiden kautta on helppoa.

- Päivä Harjavallassa ja Kokemäellä teki monta hanketta tutuksi 

Horseteam Ketolalla tutustuttiin hevosten kävelytyskoneeseen ja saatiin samalla kuulla Sataravit Oy:n kehittämishankkeesta.

- Jäsenistö ja talkoot yhdistysten voimavara                                           

Talkoot eli talkootyö on perinteinen suomalainen naapuriavun muoto, johon liittyy vahva yhteisöllisyyden tunne. Talkoissa autetaan ilman korvausta erilaisissa rakentamisprojekteissa tai annetaan muuta työpanosta ilman korvausta. Talkookäsitys ja talkoiden merkitys on muovautunut yhteiskunnan kehityksen myötä. Talkoot ovat edelleen erityisen tärkeitä yhdistystoiminnassa.

Karhuseutu ry:n tärkein tehtävä on ihmisten, yhteisöjen ja yritysten innostaminen oman toimintansa ja elinympäristönsä kehittämiseen. Esimerkiksi Karhuseudun järjestämissä kyläilloissa monet esille nousseista asioista ovat toteutuneet pelkästään talkootyövoimin ilman ulkopuolista rahoitusta. Osa asioista puolestaan vaatii toteutuakseen myös rahallista tukea talkootyötuntien lisäksi. Karhuseudun kautta voi tällöin hyödyntää Leader-rahoitusta. Rahoitusta on saatavilla niin kehittämiseen kuin investointeihinkin.

-          Luvian Loukke ry:lle esimerkiksi myönnettiin rahoitusta partiomökin rakentamiseen. Ideana on tarjota alueen nuorille partiolaisille mahdollisuus omatoimiseen retkeilyyn pyöräilyetäisyyden päässä Luvian keskustasta. Tällä tavoin partiolaisuuden yksi perusasioista eli omatoimisuus saa hyvät puitteet toteutua, kertoo Karhuseutu ry:n hankeaktivaattori Salme Ahtiainen.

Luvialla talkoolaiset pystyttävät mökkiä

Mökki pystyyn talkoilla 

Luvian Loukke ry on vuonna 1976 perustettu yhteislippukunta. Vuosien varrella nykyisin noin sadan jäsenen yhdistyksessä on ollut useasti puhe oman mökin rakentamisesta. Tekoihin ei päästy ennen kuin nyt Karhuseutu ry:n myöntämän Leader-tuen avulla.

Konkreettisesti hanke sai vauhtia, kun partiojohtaja Tuuli Seppälä osallistui partiojohtajien jatkokoulutukseen ja otti siellä lopputyötehtäväkseen mökkiprojektin.

-          Varmasti kevyempi projektikin olisi riittänyt. Mutta koska tiesin tarpeen, joka lippukunnallamme oli, halusin työn määrästä huolimatta ryhtyä suunnittelemaan mökkihanketta, kertoo Tuuli.

Loukkeen lippukunnanjohtaja Tarja Ihalin kertoo, että mökki tullaan rakentamaan talkoovoimin.

-          On tarkoitus, että ensi vuonna mökki on pystyssä ja partiolaisten käytössä. Toivomme, että vanhemmat sitoutuvat talkootyöhön hirsitöiden ajaksi. Ajatuksena on, että mökki olisi ennen talvea säältä suojassa, pohtii Tarja.

Talkoilla ja jäsenistöllä suuri merkitys Karhuseudulle 

Talkoilla on suuri rahallinen merkitys yhteiskunnalle. Talkoiden myötä hankkeiden toteuttamiseen ja yhdistyksen toimintaan saadaan usein uusia ihmisiä mukaan. Talkoiden kautta esimerkiksi kylät ovat toteuttaneet omalle alueelleen tarpeellisia hankkeita ja saavuttaneet sitä kautta itse toiminnalleen asettamia tavoitteita.

-          Vuosina 2000-2006 talkootyön ja vastikkeettomien luontaissuoritusten rahallinen arvo oli yhteensä noin 650 000 euroa eli talkootöitä tehtiin hurjat 77 000 tuntia. Summa vastaa yli 40 henkilötyövuoden työtunteja. Vastaavaan talkootyömäärään päästään todennäköisesti tälläkin ohjelmakaudella. Hankkeiden lisäksi yhdistysten perustoiminta edellyttää lukemattomia talkootunteja, joita ilman maaseudullamme ei olisi niin monipuolista harrastus- ja kulttuuritoimintaa, houkuttelevia matkailukohteita, palveluja asukkaille, muuttovirtaa kuntiin ja jopa maakuntaan. Eurojen ja näkyvien tulosten lisäksi talkoiden suuri hyöty näkyy sosiaalisena pääomana eli ihmisten kanssakäymisenä, yhdessä toimimisena ja toisistaan välittämisenä, toteaa Salme.

Loukke ry liittyi hankkeensa myötä Karhuseutu ry:n jäseneksi ja heistä tulikin Karhuseudun 200. jäsen. Karhuseudulla on siis suuri joukko maaseudun kehittämisestä kiinnostuneita jäseniä, niin yksittäisiä maaseudun asukkaita, yrittäjiä, yhdistyksiä, oppilaitoksia kuin kuntia. Näistä jäsenistä valitaan vuosittain Karhuseudun hallitus, joka päättää minkälaisiin hankkeisiin rahoitusta myönnetään. Karhuseudun hallituksella onkin hyvin mielenkiintoinen tehtävä päättää Leader—rahoituksen kohteista.

-          Toimintaryhmien kautta kulkevan Leader-rahoituksen määrän päättää ministeriö. Yhtenä tekijänä MMM kiinnittää huomiota toimintaryhmien kehittämisohjelmien sisältöön ja yhdistyksen jäsenmäärään tehdessään päätöksiä kunkin toimintaryhmän kautta jaettavan Leader-rahoituksen määrästä. Tästä syystä suurella jäsenmäärällä on positiivinen vaikutus maaseudun kehittämisrahojen ohjautumiseen Karhuseudun alueelle, tähdentää Salme Karhuseudun jäsenistön tärkeyttä.

Horse Team Ketolan kävelytyskone viimeisteltiin kesällä maalaamalla.

Kokemäkeläinen ravitalli Horse Team Ketola on yksi uuden toimintakauden Leader-hanketoteuttajista. Hankkeen aikana hankittiin tallille katettu kuntoutuslaite. Kuntoutuslaite säästää työaikaa, sillä siinä saa kuusi hevosta yhtä aikaa ulkoilutettua. Laite on automatisoitu ja siinä on useita erilaisia ohjelmia.

-    Kuntoutuslaite on erittäin tärkeä osa ravitallin toimintaa, sillä laitteen avulla 40 prosenttia työstä siirtyy koneistetuksi. Lisäksi laite on tuonut jo pari uutta hevostakin talliin valmennettavaksi, kertoo ravivalmentaja Kauko Ketola.

Tyytyväinen hanketoteuttaja

 Muualla Euroopassa vastaava kuntoutuslaite on suosittu ja käytössä hevosvalmennuksessa laajastikin. Suomessa laite ei vielä ole kovin yleinen. Horse Team Ketolan kuntoutuslaite on lisäksi vielä katettu, mikä turvaa laitteen käytön ympäri vuoden. Laite on myös turvallinen toipuville hevosille, sillä vauhti on säädettävissä. Laite on erittäin hyvä lihaskunnon ylläpitämisessä sekä alku- ja loppuverryttelyjen tekemisessä.

Ketola on hyvin tyytyväinen hankkeeseensa, eikä ole kokenut hankkeen toteuttamista rankaksi.

-    Olin yllättynyt siitä, kuinka hyvin apua ja neuvontaa sai sekä ProAgrialta että Karhuseutu ry:ltä. Melkeinpä nykyisin harmittaa se, että en lähtenyt hanketta toteuttamaan jo aikaisemmin. Nyt olen jo suunnitellut seuraavaa hanketta, jossa rakennettaisiin pihattotalli, Kauko kertoo.

Maneeseista kehittämissuunnitelmiin 

Satakunnassa toimii viisi Leader-toimintaryhmää, jotkakannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Horse Team Ketolan lisäksi monet muut hevosharrastajat ja -yrittäjät ovat oppineet hyödyntämään Leader-tukea erittäin hyvin, sillä Satakunnassa on toteutettu monia erilaisia hevosalaan liittyviä Leader-hankkeita vuosien varrella. 

Maneeseja on Leader-hankkeissa toteutettu monille eri yhdistyksille ja yrityksille. Hankkeissa on myös muun muassa remontoitu talleja, käynnistetty ratsastuskouluyrityksien toimintaa, tehty kanslia- ja wc-tiloja, rakennettu ja maalattu estekalustoa, tehty hevosille tarhoja sekä kunnostettu paikallisia raviratoja. Myös ratsastusterapian ja muun terapeuttisen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen on saanut tukea. Lisäksi esimerkiksi Kokemäen raviradalle on laadittu kehittämissuunnitelma hevosurheilukeskuksen luomiseksi sekä raviradan nykyaikaistamiseksi. Kiukaisissa sitä vastoin on alkamassa hanke, jossa rakennetaan ja kunnostetaan hevosten valmennus- ja virkistyskäyttöön soveltuvia teitä ja paikkoja.

Kokonaisuudessaan hevosiin liittyvien hankkeiden kokonaiskustannukset ovat olleet miljoonan euron luokkaa. Julkista tukea nämä hankkeet ovat saaneet lähes 300 000 euroa. 

Marie-Charlotte Martiny ja Karhuseudun kv-koordinaattori Jaana Mälkki

Decazevillesta kotoisin oleva Marie-Charlotte Martiny työskentelee Karhuseudulla harjoittelijana kahden kuukauden ajan.

 Marie-Charlotte on opiskellut kaksi vuotta maataloutta ja maaseudun kehittämistä. Hän on aikaisemmin ollut harjoittelijana ranskalaisessa toimintaryhmässä, joten Leader-toimintatapa oli hänele entuudestaan jo tuttua.

-  Opiskelemme koulussa Leaderiä, ja olemme myös tehneet opintomatkan Brysseliin tutustumaan EU-rahoituksiin, Marie-Charlotte kertoo.

 Marie-Charlotten koulussa suositeltiin Suomea harjoittelumaana, koska Suomi on Leaderissä edelläkävijänä. Lisäksi Suomessa puhutaan hyvää ja ymmärrettävää englantia. Karhuseudun ranskankieliset sivut saivat Marie-Charloten innostumaan ja ottamaan yhteyttä kv-koordinaattori Jaana Mälkkiin. Ja lopputuloksen jo tiedättekin.

Suomalainen kakko maistuu Marie-Charlottelle

-     Ihmiset ovat ihania. Ruoka on erilaista ja siihen on ollut totuttelemista, kuten myös valoisiin öihin. Kala täällä on tosi hyvää, kuten myös kakko ja salmiakki. On ollut hienoa huomata, kuinka Pori elää viikonloppuisin. Olen kokeillut myös purjehdusta, jousiammuntaa ja vesijuoksua sekä ottanut osaa paikallisiin tapahtumiin, kuten Yyteri-Beach –tapahtumaan ja RMJ:een, kertoo Marie-Charlotte ajatuksiaan Suomesta ja Porista. 

Marie-Charlotte pääsi kokeilemaan myös purjehdusta M/S Eugenian kyydissä.

Marie-Charlotten työtehtävät ovat painottuneet yhteydenpitoon ranskalaisiin toimintaryhmiin sekä yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseen sekä kulttuurin välittämiseen puolin ja toisin. Yhteistyöteemoiksi on valikoitunut katuteatteri, hampun jalostaminen ja käyttömahdollisuudet, paikallisten tuotteiden jalostaminen, perinteisten soittimien ja musiikkityylien uudistaminen nykymusiikkiin, posliini sekä turismi joen ympärillä –matkailupakettien rakentaminen. Kahdelta eri ranskalaiselta toimintaryhmältä on tullut myös toiveita metsäelinkeinoon liittyvistä yhteistyömahdollisuuksista.

Marie-Charlotten tekemän työn pohjalta on tarkoitus syksyllä tehdä tutustumismatka Ranskaan.

- Kaikkien Karhuseudun alueeseen kuuluvien kansainvälisestä yhteistyöstä kiinnostuneiden kannattaa siis ottaa yhteyttä minuun, kertoo Jaana Mälkki.

Matkalle osallistuneet yhteiskuvassa

Karhuseudun kv-koordinaattori Jaana Mälkki lähestyi talvella eurooppalaisia toimintaryhmiä lähettämällä heille talvisia valokuvia, kv-esittelyvideon ja partnerihakukoosteen. Työ tuotti hedelmää, kun Itävallan Steirische Eisenstrasse -ryhmästä Gerfried Tiffner ilmoitti kiinnostuksensa ruukkiyhteistyöhön. Tämän toimintaryhmän alueella on satojen vuosien historia louhinnalla ja ruukkitoiminnalla.

 Jaana tapasi Tiffnerin Levin kansainvälisessä seminaarissa maaliskuussa. Hyvien hiihtoretkien ja yhteistyöneuvottelun jälkeen he sopivat Karhuseudun vierailusta Itävallassa teemoina ruukit ja ulkoiluaktiiviteettiyhdistykset.

Harjavallan Latu ja Polku oli ilmoittanut kiinnostuksensa Itävaltaa kohtaan jo noin vuosi sitten. Myös Leineperi on ollut mukana kansainvälisissä hankkeissa aikaisemminkin muun muassa Käsityö Maailmalle  ‐hankkeen aikana.

-     Mukaan matkalle Steiermark -osavaltioon lähti siis kahden eri alan edustajia, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisestä yhteistyöstä ja Leader ‐projektista heidän kanssaan. Tavoitteena oli tavata molempien tahojen edustajia, jotka tulevat olemaan mukana mahdollisissa yhteisissä hankkeissa sekä nähdä heidän toimintaansa ja tuoda uusia ideoita yhdistyksien omaan toimintaan, kertoo Mälkki vierailun tavoitteita.

Vierailukohteena Steiermark

Vierailuosavaltio Steiermarkia kutsutaan usein "Itävallan vihreäksi sydämeksi", sillä noin 60 prosenttia sen pinta‐alasta on metsää. Steiermark on alppiseutua, jossa on runsaasti mineraaliesiintymiä (rautaa, grafiittia, ruskohiiltä). Osavaltiossa on myös paljon maanviljelyä, viinin‐ ja hedelmäviljelyä sekä rauta‐ ja puuteollisuutta. Steiermarkissa asuu yli 1,2 miljoonaa asukasta.

Steiermarkin alueella toimii 19 toimintaryhmää. Matkan aikana tutustuttiin Steirische Eisenstrasse toimintaryhmään ja muutamaan heidän Leader –rahoitteiseen hankkeeseensa. Toimintaryhmän hallitukseen kuuluu 24 jäsentä, joiden päätehtävänä on hyväksyä Leader ‐hankkeita. Hankkeita voivat hakea kunnat, yhdistykset, järjestöt, turistiorganisaatiot ja pienyritykset. Tällä ohjelmakaudella toimintaryhmällä on hallintorahaa budjetoitu 1,1 miljoona euroa. Leader-hankkeiden budjettia he eivät vielä tiedä, koska he hakevat rahat erikseen hankekohtaisesti Steiermarkin osavaltiosta. Steirische Eisenstsrasse – toimintaryhmä toivoo saavansa sieltä hankkeisiin rahoitusta noin 12‐15 miljoonaa euroa, josta EU‐rahan osuus on noin 20‐25 prosenttia. Hankkeiden budjetit vaihtelevat 10000 eurosta 3 miljoonaan.

Matkan aikana tutustuttiin kolmeen Leader –rahoitteeseen hankkeeseen: Radwerk IV- ruukkimuseoon, köysiratakiipeilyseinään vuorella ja Rautavuoreen, jossa oli Leader-hanke, jonka tavoitteena oli höyrymoottorin käyttöönotto ja  rakentaminen turistinähtävyydeksi.

Yksi matkan vierailukohteista oli Ramsaun Nordic Ski Center, jossa toimii muun muassa nuorten liikuntakeskus. Alueella on mäkihyppytornit, murtomaahiihtoladut (4 ja 6 km) sekä keskus, jossa on erilaista toimintaa, kuten seinäkiipeilyä. Murtomaahiihto ei ole suosittua Itävallassa. Isännillä olisikin mielenkiintoa tuoda suomalaisia keskukseen, jossa he voisivat luotsata pohjoismaalaisia talviurheilulajeja. 

Yhteistyölle hyvät eväät

Matka oli tärkeä paitsi tutustumisessa Steiermarkiin ja sen toimijoihin, myös kontaktien solmimisessa tulevaa mahdollista yhteistyötä ajatellen. Matkan aikana keskusteltiinkin paljon yhteistyömahdollisuuksista.

-     Yhteistyömahdollisuuksia ja kiinnostusta todettiin olevan kalastuksen ja muun vesillä liikkumisen alueella, kuten kirkkovenesoudun ja melonnan ”hitaissa” vesissä, kertoo Mälkki

Liikunta‐ ja ulkoilumahdollisuuksien kartoittamista yhteisen hankkeen muodossa tullaan jatkamaan syksyllä Itävaltalaisten saapuessa vastavierailulle. 

Matkan aikana valittiin myös alustavat tavoitteet ja toteutusvaihtoehdot yhteistyöhön.

-          Kutsuimme Itävaltalaiset vastavierailulle syksyllä, joten jäämme innolla odottamaan vierailua, ja sitä, että saamme esitellä omaa toimintaryhmäämme ja toimintojamme vastaavasti heille, kertoo Jaana. 

Noormarkkulainen Matti Rehula valittiin keväällä Karhuseutu ry:n uudeksi puheenjohtajaksi. Aikaisemmin Rehula on toiminut viisi vuotta hallituksen varajäsenenä, joten puheenjohtajan pesti jäänee vuoden pituiseksi, koska hallitusvuodet täyttyvät ja Rehula joutuu jäämään sivuun hallitustyöskentelystä.

-     Oli hienoa tulla valituksi. Tänä vuonna on tärkeää saada Karhuseutu ry:n toiminta organisoitua. Nykyinen toiminnanjohtaja tekee vuoden loppuun asti vain osa-aikaista päivää, joten olemme tehneet erityisratkaisuja siihen, kuinka hallintoasiat saadaan toimimaan hyvin, kertoo Rehula.

Rehula on 32-vuotias maaseutuyrittäjä ja järjestökonsulentti, joka työskentelee Maataloustuottajain Satakunnan Liitossa. Lisäksi Matti viljelee vaimonsa Marian kanssa kotitilaansa sekä pitää yllä oriasemaa. Matin perheeseen kuuluu Marian lisäksi myös kolme lasta: Kaisa, Iida ja Paavo.

Leader-toimintatapaa Rehula pitää hyvänä. Meillä on koko toimintalueella hyvin toimineita hankkeita, jotka ovat kehittäneet maaseudun vetovoimaisuutta, toteaa Rehula. Kaiken iloisimpia  saamme olla hankkeista, jotka rahoituksen jälkeen lähtevät elämään omaa elämäänsä ja tuovat työtä ja hyvinvointia maaseudulle.

- Aikaisemmin kyläyhditykset ja –yhteisöt ovat olleet aktiivisimpia hanketoimijoita. Nykyisellä kaudella haasteemme on edellä mainittujen lisäksi nimenomaan maaseudun olemassa olevien sekä uusien yrittäjien aktivoiminen ja myös kansainvälinen yhteistyö. Olemme mielestäni rypistelleet irti hiekkalaatikkoleikkien maineesta ja toimintaryhmien toiminta on jäsennetty oikein hankeviidakkojen maailmassa, pohtii Rehula.

Maaseutualueiden asukkailla on mahdollisuus itse kehittää omaa elinympäristöään.  Yhteisöt, kuten erilaiset kyläyhdistykset ja seurat, tarjoavat oivan mahdollisuuden olla mukana vaikuttamassa oman asuinalueensa toimintaan ja viihtyvyyteen.  Porissa toimistoaan pitävä Karhuseutu ry on yksi Suomen 55 maaseudun kehittämisyhdistyksestä eli toimintaryhmästä, jonka tärkein tehtävä on ihmisten, yhteisöjen ja yritysten innostaminen oman toimintansa ja elinympäristönsä kehittämiseen.

Karhuseutu ry myöntää Leader-tukea erilaisille yhteisö- tai mikroyrityshankkeille Kokemäelle, Harjavaltaan, Nakkilaan, Ulvilaan, Noormarkkuun, Luvialle sekä Porin maaseutualueille. Leader-tuki koostuu EU:n, valtion ja alueen kuntien rahasta, minkä lisäksi hankkeen toteuttamiseen tarvitaan aina myös omia varoja.

-Karhuseutu ry on myöntänyt tänä vuonna tähän mennessä LEADER-tukea kymmeneen hankkeeseen. Näiden hankkeiden kokonaiskustannukset ovat yli 660 000 euroa. Tukea näille hankkeille on myönnetty reippaat 240 000 euroa, kertoo Karhuseutu ry:n hankeaktivaattori Salme Ahtiainen. 

Yhdistykset kehittävät asuinalueitaan monipuolisesti

Nyt myönnetyistä tuista viisi on myönnetty erilaisille yhdistyksille, neljä on yritystukia sekä lisäksi on tuettu Ulvilan kaupunkia esiselvityshankkeessa, jossa tehdään suunnitelma Paluksen alueen maisemoinnista ja sen käyttömuodoista yhdessä kylän toimijoiden kanssa. Tämän esiselvityshankkeen hyväksymisen perusteena korostettiin erityisesti hankkeen pilottimerkitystä.

Nakkilassa Ruskilan koulun tuki ry huolehtii talviaikaan Ruskilan koulun kaukalon jäädyttämisestä sekä huoltamisesta. Kesällä kaukalo on käytössä erilaisten palloilulajien pelaamispaikkana. Kaukalon vanhat laidat jäivät aiemman rakentamisen ulkopuolelle, ja niiden turvallinen kiinnittäminen asfalttiin on mahdotonta. Lisäksi nykyisten laitojen kunto on erittäin huono. Hankkeessa tullaan uusimaan kaukalon laidat, jotta kaukalo olisi kaikin puolin turvallisempi ja monipuolisempi paikka harrastaa. Lisäksi kaukalolle hankitaan äänentoistolaitteet, jotta erilaisten tilaisuuksien järjestäminen alueella olisi mahdollista.

Kokemäenjoen Veneilijät ry sai Karhuseudulta myönteisen rahoituspäätöksen hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää Kokemäenjoen mahdollisuuksia matkailu- ja virkistyskäytössä ja lisätä alueen vetovoimaisuutta. Kokemäenjoki omaa mahtavan potentiaalin harrastus- ja virkistyskäyttöön. Usein on kuitenkin niin, että kokemattomille vesille liikkujille kynnys lähteä veneilemään joelle on suuri, osaksi joen vaarallisten paikkojen ja osaksi puutteellisen opastuksen vuoksi. Kokeneemmatkin veneilijät joutuvat painimaan samaisten ongelmien kanssa. Kokemäenjoen alueelta puuttuu myös joen virkistyskäyttöön liittyvä, ajantasainen kartta.

Turvallisuutta parannetaan poistamalla pahimpia isoja kiviä joesta ja laajentamalla kivien merkitsemistä. Lisäksi hankkeella on tarkoitus ostaa oikeudet laajaan karttaan, josta pystyy netissä tulostamaan itselleen tarvittavan osuuden. 

Viasveden V.P.K. ry:n hakema kehittämishanke, sisältää kylätalon eli Mäntypirtin peruskorjauksen, varaston rakentamisen ja kylän jääkiekkokaukalon uudistamisen. Samalla rakennetaan päärakennuksen viereen varastokoppi, jolloin sisätilojen käyttö helpottuu. Tavoitteena on varmistaa kyläyhdistyksen tulevaisuuden toimintaedellytykset ja parantaa tilojen käyttöä.

Harjavallan JYMY ry:n hyväksytyssä hankkeessa tavoitteena on parantaa laskettelurinteen turvallisuutta siirtämällä rinteen hyppyrit ja boxit hissilinjan oikealle puolelle. Siirron vuoksi pikkuhissi on uusittava käytännöllisempään sompahissiin. Lisäksi peruskorjataan hiihtokeskuksen kahviorakennus. 

Vanhankylän Sosiaalidemokraatit ry:n työväentalon kunnostushankkeessa asennetaan liikuntarajoitteisten kulkua helpottava ramppi, parannetaan talon lämmitysmahdollisuuksia ilmalämpöpumpun asentamisella ja tulisijan palauttamisella sekä kunnostetaan keittiö paremmin juhlakäyttöön sopivaksi.

Yritystuilla laatukoulutusta, työtoimintahalli, maneesi ja sprinklerijärjestelmä

Noormarkussa vuodesta 1989 toiminut Hopeaharjun Palvelukoti Oy on yksityinen perheyritys. Yritys tarjoaa ympärivuorokautista asumispalvelua, hoitoa ja kuntoutusta riippumatta asukkaan sairaudesta, iästä tai kotipaikasta. Kehittämishankkeen tarkoituksena on saattaa nykyinen laatujärjestelmä nykypäivän ja erityisesti tulevaisuuden vaatimusten tasolle. Lisäksi toisella hankkeella rakennetaan työtoimintahalli, jossa asukkaat voivat harjoittaa työ- ja muuta kuntouttavaa toimintaa.

Kokemäellä toimiva Anttilan noutotila viljelee puutarhatuotteita sekä vuokraa tuotanto-, varasto- ja majoitustiloja. Anttilan noutotilan hankkeessa majoitustiloihin asennetaan sprinklerijärjestelmä, jotta majoituskapasiteetti saadaan tehokkaasti käyttöön.

Ulvilan Kullaalla toimiva tmi Ratsutalli Cruise tarjoaa ratsastustunteja ja – leirejä sekä aikuisille että lapsille. Ratsutallille rakennetaan Leader-hankkeella maneesi, jotta tuntitarjonta voidaan järjestää monipuolisena ympäri vuoden. Lisäksi hankitaan estekalusto ja aitauksia turvallisuuden ja viihtyisyyden lisäämiseksi.

Erilaisiin yritys- tai yhteisöhankkeisiin voi hakea rahoitusta ympäri vuoden.  Hankehaku on jatkuva ja hallitus kokoontuu kerran kuukaudessa päättämään asioista.

Satakuntalaiset kylä- ja asukasyhdistystoimijat sekä kuntien virkamiehet ja muut maaseudun kehittämisestä kiinnostuneet ammensivat tietoa muun muassa kylien suunnittelu-, kaavoitus-, laajakaista- ja turvallisuusasioista Maaseutuverkostoyksikön ja Karhuseutu ry:n järjestämässä Kokonaisvaltainen kyläsuunnittelu –seminaarissa Porin Yliopistokeskuksella torstaina 23.4.2009.  Yhteensä seminaarissa oli kahdeksan erilaista luentoa koskien kylien ajankohtaisia ja tärkeiksi koettuja asioita.

- Seminaarin tavoitteena on kyläsuunnitteluroolin vahvistaminen ja uusien ideoiden löytäminen oman kylän kehittämiseen, kertoi järjestävän tahon, Karhuseutu ry:n, hankeaktivaattori Salme Ahtiainen syitä seminaarin järjestämiseen.

Maankäyttö ja kyläkaava-asiat kiinnostavat kyliä

Maankäytön suunnittelu on nykyisin ajankohtainen asia useilla satakuntalaisilla kylillä. Kylät haluavat vahvistaa kylänsä asemaa hyvällä maankäytön suunnittelulla, joka ottaa huomioon myös toiminnallisen kehittämisen.

Ympäristöministeriön yliarkkitehti Anne Jarva esitteli kyläkaavoituksen kehittämishanketta ja esimerkkejä pilottikohteista, jotka eivät kuitenkaan olleet satakuntalaisia.  Hankkeen tavoitteena on tiedon ja kokemusten vaihto kyläkaavoituksesta, maaseudun maankäytön suunnittelun ja rakentamisen

ohjauksen eri välineiden arviointi, rakentamista ohjaavan kyläyleiskaavan kehittäminen sekä kylien omaehtoisen kyläsuunnittelun ja kaavoituksen synergia. Lisäksi hankkeessa laaditaan esitteitä ja opas viranomaisille, kaavoittajille ja kylätoimijoille

Kokemäen Korkeaojan kylän kylätoimija Elina Uusiniitty kertoi heidän kylällään käytössä olevasta ”maalaisjärkikaavasta”. Korkeaojalla on tehty asukashankintaa jo 80-luvuta lähtien. Kyläkoulun loppumisuhka 2000-luvulla ajoi kyläläiset aktiiviseen kylän markkinointiin lehdissä ja messuilla. Tontit kartoitettiin maanomistajien ja kyläläisten toimesta sekä käytiin kaavoitusasioista vapaamuotoiset keskustelut kunnan kanssa. Korkeaojan kylällä onkin noussut 1990-luvultä 49 uutta taloa.

                                              
Satakuntalaisille mallia Rovaniemeltä

Rovaniemen kaupungin kyläasiainsihteeri Jaakko Leinonen kertoi, kuinka Rovaniemellä kyläsuunnitelmat ovat osana aluesuunnittelua. Leinonen esitteli erilaisia kyläsuunnitelmia. Hän kertoi Rovaniemellä toteutuneesta kolmen vierekkäisen kylän yhteisestä kyläsuunnitelmasta. Kylistä Saarenkylässä on 9000 asukasta, Norvajärvellä 200 ja Oikaraisella 350.

- Tämän suunnitelman avulla pyritään selvittämään nouseeko pienten kylien tarpeet paremmin esille suuren imussa, löytyykö pienemmille kylille apua suuresta kaverista ja voidaanko palveluja, kuten investointeja katsoa yli kylärajojen, Leinonen summasi yhteissuunnitelmaa.

Leinonen esitteli myös Hirvaan kylän kyläsuunnitelmaa, joka on rakennettu siten, että ympäristö- ja jätevesiasiat ovat läpileikkaavana teemana. Hirvaan kylän suunnitelman avulla seurataan sitä, saadaanko toimintaan mukaan ympäristön kautta sellaisia, jotka muutoin eivät toimintoihin osallistu.

Leinonen esitteli myös Rovaniemen aluelautakuntamallia, jonka tarkoituksena on yhdistää alueen väestön asiantuntemus ja kaupungin työntekijöiden ammattitaito ja tuoda päätöksenteko mahdollisimman lähelle asukkaita.

Leinonen piti hyvin tärkeänä sitä, että kyläsuunnitelmien tekoon saadaan mukaan kunnan edustaja, jotta asiat menevät eteenpäin.  

- Kunnan virkamiesten tulisi myös muistaa, että kyläläisiä ei saisi talkoituttaa hengiltä, Leinonen kommentoi.

Seminaarin ohjelma ja materiaalit löytyvät osoitteesta: http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseutuverkosto/ajankohtaisetkoulutukset.html

Ylhäälllä vasemmalla Karhuseutu ry:n hankeaktivaattori Salme Ahtiainen vieressään UPV Iceheartsin hallituksen puheenjohtaja Jukka Marttala. Sohvalla istumassa Iceheartsin apukasvattaja Jesse Jokela vasemmalla ja kasvattaja Jani Söderling oikealla.

Yhteistoiminnan ja välittämisen arvoihin perustuva, Vantaalla vuonna 1996 kehitetty, Icehearts -toiminta käynnistyi Ulvilassa viime syksynä Karhuseutu ry:n ja Ulvilan kaupungin tukemana. UPV Icehearts on sosiaalinen urheiluseura, joka pyrkii ehkäisemään lasten syrjäytymistä ja huostaanottoja. Toimintaan valitaan mukaan sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussaan ja kehityksessään.

- Ulvilassa toimii tällä hetkellä kaksi erillistä ryhmää, joista toinen Friitalan ja toinen Vanhankylän alueella. Nämä kaksi ryhmää muodostavat varsinaisen UPV Icehearts -joukkueen, kertoo UPV  Icehearts ry:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Marttala.

Friitalan ryhmässä on tällä hetkellä yhdeksän lasta. Näiden poikien koulutyön avustaminen aloitettiin maaliskuun alussa Friitalan ala-asteella. Kasvattajat suunnittelevat yhdessä poikien opettajien kanssa koulupäivien rytmin. Tällä kaikella on tarkoitus helpottaa niin jääsydänpoikien kuin muunkin luokan opiskelua.

Vanhankylän ryhmä koostuu viidestä vuonna 2002 syntyneestä päiväkotilapsesta. Tällä hetkellä ollaan aloittamassa lasten ja kasvattajien tutustumisvaihe.  Joukkueen toimintaan lapset pääsevät mukaan koulujen päätyttyä osallistumalla kesällä järjestettävään päivätoimintaan. Näin lapset ovat jo valmiiksi osa yhteisöä aloittaessaan syksyllä koulutiensä.

Kasvattajat lapsen apuna täysi-ikäisyyteen saakka

Iceheartsissa kasvattaja on tiiviisti mukana lapsen elämässä ja he auttavat lapsia mahdollisissa ongelmatilanteissa. Yhtä joukkuetta sitoudutaan Iceheartsissa valmentamaan 12 vuotta.

-  Kun pojat täyttävät 18 vuotta, he voivat päättää itse jatkosta. Pelaaminen joukkueessa ei maksa mitään. Myös varusteet ja muut kustannukset kuljetuksia myöten hoidetaan joukkueen puolesta, Marttala selvittää.

Iceheartsien toiminnan ydin on “kaikki pelaa”. Jokainen saa peliaikaa, ja jokaiselta myös odotetaan sitoutumista joukkueeseen. Vilttiketjussa ei istu kukaan. Kasvattajat pitävät huolen siitä, että harrastusta ei lopeteta muuten kuin yhteisen päätöksen jälkeen. Lopettamisen jälkeenkin kasvattajat seuraavat lapsen elämää ja ovat käytettävissä, jos lapsi tarvitsee apua.

Jokainen Icehearts -joukkueen juniori saa harjoitella ja pelata pitkään samojen turvallisten aikuisten tukemana. Lisäksi kasvattajat ottavat vastuun lasten kehityksestä ja kannustavat lapsia ja nuoria etsimään ja kokeilemaan liikunnallisia rajojaan. Tavoitteena on innoittaa lapsia ja nuoria liikkumaan läpi elämän. Icehearts -toiminnassa lapsia halutaan tukea kokonaisvaltaisesti. Yhteistyö ja ryhmätyö joukkueen sisällä sekä tiivis yhteistyö perheiden ja koulujen kanssa on tärkeää. 

UPV Icehearts Karhuseudun Vuoden hanke 2008 

Karhuseutu ry valitsee vuosittain saapuneiden hakemusten joukosta Vuoden hankkeen.   Palkittavan valinnassa painottuvat erilaiset kriteerit, kuten innovatiivisuus, hankkeen edunsaajat, hakijatahon sitoutuminen toteuttamiseen ja julkisuus.

Karhuseutu ry:n hallitus valitsi UPV Iceheartsin vuoden 2008 hankkeeksi. Iceheartsille annettiin tunnustusta siitä, että se synnyttää uusia toimintatapoja parantamaan nuorten hyvinvointia.

-   Hanke on oiva esimerkki kolmannen sektorin ja kaupungin välisestä sopimuksellisuudesta eli tavasta tuottaa yhteisesti palveluja. UPV Icehearts -toimijoiden vahvan sitoutumisen ansiosta Leader -hankkeella käynnistetylle toiminnalle on edellytykset jatkua hankkeen päätyttyäkin. Iceheartsin toimijat ovat lisäksi aktiivisesti tiedottaneet toiminnastaan ja toimintatapaa tullaan levittämään nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle koko Länsi-Suomen alueelle, kertoo Karhuseutu ry:n hankeaktivaattori Salme Ahtiainen Iceheartsin meriiteistä. 

Valokuvia Karhuseudun alueelta -näyttely on avoinna Karhuseudun toimistolla huhtikuun loppuun saakka.

Jaana Mälkin valokuvanäyttely Karhuseudun alueelta on avoinna Karhuseudun toimistolla huhtikuun loppuun saakka.
Lisätietoja antaa Jaana Mälkki, puh. 0440 926 926.

Karhuseutu ry:n toiminnanjohtaja Timo Pukkila on siirtynyt 2.3.09 alkaen työskentelemään Satakunnan TE-keskukseen siten, että hän jatkaa toiminnanjohtajana Karhuseudussa yhden päivän työpanoksella ja loput neljä TE-keskuksessa. Työtehtävät TE-keskuksessa keskittyvät Maaseutuohjelman toimeenpanoon ja etupäässä maakunnallisten sekä maakuntien välisten hankkeiden päätösvalmisteluun. Järjestely on voimassa tämän vuoden loppuun saakka.

Karhuseudussa muun muassa hankevalmistelusta ja hankkeiden neuvonnasta vastaa jatkossa hankeaktivaattori Salme Ahtiainen, joka jatkaa osapäiväisesti myös Kehittyvät Karhukylät –hankkeen projektipäällikkönä.

Järjestelyistä huolimatta toimintaa jatketaan ihan totutulla voimalla ja monenlaisia uusiakin kuviota on suunnitteilla. Yhteyttä voitte ottaa jatkossakin entiseen tapaan entisillä numeroilla ja sähköpostiosoitteilla.

Karhuseudun hanketoimijoille haetaan yhteistyökumppaneita Liettuasta. Liettuan maa- ja metsätalousministeriössä Leader-toimintaryhmien kansainvälisiä asioita hoitava Marius Kairys kävi tutustumismatkalla Suomessa.

- Marius on luvannut etsiä meille partneria kahteen mahdolliseen hankkeeseen. Eikä parempaa kumppanin etsijää olekaan kuin paikallinen, joka on itse aivan hullaantunut Suomeen, toteaa Karhuseutu ry:n kv-koordinaattori Jaana Mälkki.

- Jo ennen tapaamistamme olimme facebook-kavereita. Oli  kiva lukea miten Marius kirjoittaa siellä Suomesta kavereilleen, joita on 100. Hän on laittanut sinne paljon kuvia Suomesta ja hän sanoo olevansa tulossa kavereidensa kanssa Suomeen ensi talvena, kertoo Jaana Mälkki.

Alla Mariuksen facebook- kommentti:

Marius loves Suomi. 19:04 
Vapaa käännös by Marja: ”Lauantaina olin vesistömatkailun kehittämisseminaarissa Liettuassa. Esittelin siellä perinnelaivayhdistys Ihanan mahdollista yhteistyöhanketta.  Minusta vaikutti siltä, että monet olivat kiinnostuneita, mutta ehkä minun tulisi keskustella aiheesta Itämeren alueen toimintaryhmien kanssa. Muutamien viikkojen kuluessa toivon löytäväni yhteistyökumppanin tähän hankkeeseen. Tällä viikolla perehdyn elokuvien tekemistä koskevaan projektiin ja kerron myöhemmin, mitä uutta sille kuuluu”.

Marius Kairys esitteli Liettuan toimintaryhmien tilannetta ja ohjelmia Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien edustajille helmikuun lopussa.

- Liettuassa on nyt 48 toimintaryhmää ja ne kattavat koko maan. Kaikkien toimintaryhmien ohjelmat eivät kuitenkaan vielä täytä Leader-ohjelman vaatimuksia, ja ryhmien valinta on käynnissä, kertoi Marius Kairys.

Marja Kares-Oksman Pyhäjärviseutu ry:stä ja Taina Simola Varsin Hyvä ry:stä kertoivat Karhuseudun työntekijöiden lisäksi puolestaan Suomen toimintaryhmien yhteistyöstä ja Leader-ohjelmista.

Marius oli aivan ihastunut Suomeen ja erityisesti kävely Itämeren päällä ”kuin Mooses konsanaan” oli mieleenpainuva kokemus.

 - Liettuassa on jo toimintaryhmä, joka on kiinnostunut yhteistyöstä Ihanan kanssa, kertoo Jaana, joka etsii vielä Satakunnan Elävän kuvan keskukselle  yhteistyökumppania, jolloin heillä olisi partnerina Viron lisäksi Liettua.  

Puhuimme mahdollisesta vastavierailusta Liettuaan huhti-toukokuussa.

Jutun kokosi paikalla ollut Pyhäjärviseudun tj Marja Kares-Oksman