Reposaaren ympäri kulkeva kävelyreitti Reposaari-kierros avattiin lähes sadan henkilön voimin Porin päivän vieton yhteydessä 3.10. Reitti kuljettaa lenkkeilijät opastetusti saaren ympäri tarjoten virkistystä sekä keholle että mielelle. Kauniissa merimaisemissa voi halutessaan tutustua myös saaren historiaan eri kohteissa, sillä polun yhteyteen on koottu kertomuksia muun muassa Reposaaren sahan ja kaupparannan toiminnasta sekä saaren liikenneyhteyksistä ja valoheitinkallioista.

Polun avajaisiin osallistuneet patikoijat tutkailevat opaskarttojen yhteyteen tehtyjä Reposaari-kierroksen opasteita.

Erinomaisesti opastetulla reitillä ei pääse eksymään, sillä karttataulujen lisäksi reitin varrella on useita opasteviittoja. Polut on merkitty myös puihin maalatuilla keltaisilla ympyröillä. Reposaari-kierros palvelee sekä paikallisia lenkkeilijöitä ja koululaisia että turisteja ja muita saarella kävijöitä. Reitti kulkee myös Siikarannan leirintäalueen läpi ja leirintäalueen grillipaikka ja muut palvelut ovat Reposaari-kierroksen kulkijoiden käytössä.

Reposaari-yhdistys on saanut reitin rakentamiseen Leader-rahoitusta Karhuseutu ry:ltä. Reposaari-kierros on yksi yhdeksästä Karhuseudun Polut -hankkeen alahankkeesta. Karhuseutu ry rahoittaa erilaisia kaupunkien keskusta-alueiden ulkopuolella toteutettavia yhdistysten ja pienyritysten investointi- ja kehittämishankkeita. Reposaari-kierroksella viriteltiinkin jo uusia hankesuunnitelmia makkaranpaiston lomassa. Keskustelu jatkui vilkkaana vielä kierroksen päättäneellä seurakunnan tarjoamalla munkkikahvilla.

Alatalo ja Rantanen tutkivat piirustuksia tuotantolinjan alkupäässä.

Karvialaisen Konto Oy:n toiminta on juuri käynnistymässä. Yritys valmistaa luonnonkuiduista huopa-, levy- ja muotopuristetuotteita. Käyttökohteita ovat öljynimeytys, eristäminen, akustiikka ja muotopuristeet. Hankkeella yritys teki yritystoiminnan käynnistämiseen vaadittavat koneinvestoinnit. 

 
Reijo Rimpelä ja Leena Gustafsson työskentelevät molemmat Maaemo-hankkeelle.

Pyhäjärviseudulla käynnistyi huhtikuussa Talousvalmentaja-hanke, joka on suunnattu kaikille alueen yrittäjille. Hanke toteutetaan Pyhäjärviseudulla kolmen kunnan alueella (Eura, Säkylä, Köyliö) ja hallinnoijana toimii Säkylän Yrittäjät ry. Hanke on lähtenyt yrittäjäryhditysten tilaisuuksista yrittäjien toiveista ja tarpeesta, ja sille on myönnetty Leader-tukea Pyhäjärviseutu ry:ltä.

Hankkeen päätavoitteina on yritysten taloustietouden ja näin yritysten talouden suunnittelun ja seurannan parantaminen sekä alueen yrittäjien ja yrittäjäyhdistysten välisen yhteistyön lisääminen.   

Koulutukset – luennot ja pienryhmät

Taloustietoa jaetaan erilaisissa koulutuksissa, jotka sisältävät sekä teoriatietoutta luentotyyppisissä koulutustilaisuuksissa että käytännön harjoituksia pienryhmissä.

Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 25 yritystä, mutta mukaan mahtuu vielä muutama yritys, joka osallistuu myös pienryhmiin. Luentotyyppisiin koulutuksiin ovat tervetulleita kaikki alueen yrittäjät.

Koulutuksella pyritään tuomaan yrittäjille kokonaiskuvaa yrityksen talouden hoitoon.Erityisesti koulutuksessa painotetaan sitä, miten tilinpäätösasiakirjoja hyödynnetään talouden suunnittelussa ja seurannassa sekä talouden tunnuslukujen käytäntöön soveltamista.

Luentotyyppisiä koulutustilaisuuksia järjestetään syksyn aikana vielä kuusi. Näistä koulutuksista erityisesti nuoret yrittäjät saisivat kullanarvoista tietoa, mutta myös kauemmin toimineille yrityksille koulutuksista on käytännön hyötyä. 

Talousvalmentaja ohjaa pienryhmätyöskentelyä. Hankkeessa mukana oleville yrityksille talousvalmentaja tekee analyysin tilinpäätöstietojen perusteella ja tekee tarvittavat talouden tunnuslukulaskelmat ja analysoi näiden perustella yrityksen tilannetta. Tämän jälkeen talousvalmentaja analysoi yhdessä yrittäjien kanssa tuloksia pienryhmissä ja antaa kehittämisehdotukset kirjallisesti yrittäjille.

Talousvalmentajiksi on valittu KM, rahoituskonsultti Timo Valtonen, Promeo Oy, Jyväskylästä ja    HTM-tilintarkastaja ja KLT-kirjanpitäjä Kaarina Pyydönniemi, Pyydönniemi Ky, Porista.

Kysymyksiä asiantuntijoille

Yrittäjät voivat esittää talousaiheisia kysymyksiä asiantuntijoille/talousvalmentajillemme netin kautta ja myösvastaukset julkaistaan hankeen kotisivuilla.

Hankkeeseen osallistuminen

Koulutuksista peritään 25 € /yrittäjä/ilta hankkeen omarahoitusta varten. Pienryhmätyöskentelyyn osallistuvat maksavat omarahoitusosuutena  (165 €+ alv). Tämä sisältää kaikki koulutukset ja pienryhmätyöskentelyn. 

UPV Icehearts joukkue on uusien haasteiden edessä kolmannen toimintavuoden alkaessa, sillä tusinan 2.-4. luokkalaisen jääsydämen haaveissa siintää paikka salibandysarjassa. Icehearts-toiminnassa on silti kyse muustakin kuin urheilusta. Toimintamallin ytimessä ovat syrjäytymisuhan alla olevat lapset, joille päivittäinen selviytyminen koulunkäynnistä ja sosiaalisista tilanteista on ongelmallista. Icehearts antaa kokonaisvaltaista tukea lapsille ja heidän perheilleen niin koulunkäynnissä kuin vapaa-ajallakin. 

Ulvilan Icehearts-kasvattaja Jani Söderling on koonnut kouluvuoden aikana pojat yhteen 2-3 kertaa viikossa peliharjoituksiin, joissa eri lajeja on harjoiteltu yhdessä. Sen lisäksi kasvattaja on ollut päivittäin poikien tukena koulutyössä.
– Yhdessä toimimista on nyt harjoiteltu kolme vuotta ja homma alkaa sujua. Monelle on ollut vaikeinta opetella noudattamaan sääntöjä, ihan perusasioista on pitänyt lähteä liikkeelle, kertoo Söderling. 

Icehearts-kasvattaja Jani Söderlingin ohjauksessa yhteispeli sujuu jo koko joukkueelta niin pelikentillä kuin vapaa-ajallakin.

Joukkueen kesäleirillä sääntöjen ja käytöstapojen opettelu onnistuu poikien kanssa puuhatessa arkisissa tilanteissa ja Söderling yhdessä apuvalmentaja Jesse Jokelan kanssa pitää luontevasti kuria yllä. Jokela komentaa kiroilijan ruokajonon viimeiseksi nuhteiden kera ja tulella leikkiminen on ankarasti kielletty – paitsi valvotusti ja sammutusveden kera. Poikien melskatessa Söderling huokaisee ja toteaa, ettei kasvattajan työ ole aina iloista peuhaamista ollut.
– Alussa sitä välillä mietti, että mihin tässä on oikein tullut lähdettyä. Nyt asiat kuitenkin sujuvat hyvin, enkä vaihtaisi tätä hommaa mihinkään. Muutaman kerran jokunen poika on harjoituksista lähtenyt ovet paukkuen, mutta aina ne ovat seuraavalla kerralla tulleet iloisina takaisin, kertoo Söderling, joka vaihtoi kerralla elämänsä suuntaa jättäessään prosessityön tehtaassa alkaakseen Icehearts-kasvattajaksi. Nyt hänellä on tähtäimessä oppisopimuksella suoritettava lasten ja nuorten erityisohjaajan tutkinto.
– Nykyään ei enää tarvitse lähteä puoliväkisin töihin aamuisin. Olen ollut tähän päätökseeni erittäin tyytyväinen, hän iloitsee. 

Icehearts-toimintamalli on lähtöisin pääkaupunkiseudulta, mutta se on otettu hyvin vastaan myös Ulvilassa. Toiminta on saanut paljon kiitosta kouluilta ja kodeilta.
– Opettajat ovat kiitelleet, kun luokkatilanteet ovat rauhoittuneet ja poikien oppiminen sujuu paremmin, sanoo Söderling ja kertoo, että tällä tavoin kaikki oppilaat ovat pysyneet muiden tahdissa mukana – myös matematiikassa.

Yhteistyö joukkueen, koulun ja kodin välillä on tiivistä. Jääsydän-kasvattaja on viikoittain yhteydessä vanhempiin. Välillä kasvattaja on myös linkkinä kodin ja koulun välillä.
– Jos on tapahtunut jotain, voi olla helpompi soittaa minulle kuin opettajalle. Tieto niin hyvästä kuin pahasta käytöksestä kulkee, kun luottamus on kohdallaan, sanoo Jani Söderling. 

Icehearts on toiminut ensimmäiset vuotensa Karhuseutu ry:n myöntämällä Leader-rahoituksella. Nyt jatkosta neuvotellaan Ulvilan kaupungin kanssa ja loppuvuodeksi rahoitus onkin jo löytynyt sosiaali- ja sivistystoimilta. Yhteistyötä viritellään myös yksityisten toimijoiden kanssa.
– Leader-rahoitus on ollut elinehto hankkeelle ja sen avulla koko toiminta saatiin alkuun.  Aiemmin suurkaupungeissa testattu Icehearts-toimintamalli sopii mainiosti myös pienemmille paikkakunnille. Tavoitteenamme on levittää toimintaa myös muualle Satakuntaan, kunhan Ulvilan toiminta saadaan varmalle pohjalle, kertoo hankkeen länsirannikolle tuonut Ulvilan Pesä-Veikkojen Jukka Marttala. 

UPV Icehearts -hanke finaaliin

Leader-rahoitusta saanut UPV Icehearts on valittu Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt 2010 -kilpailun finalistiksi. Parhaat käytännöt -kilpailun tarkoituksena on viestiä Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä hyvistä käytännöistä ja levittää hyödyllisiä toimintamalleja eri puolille Suomea. Kilpailun voittajat julkistetaan 7.10. Helsingissä järjestettävässä Maaseutugaala 2010 -tilaisuudessa. 

Leader-ohjelma

• Leader-rahoituksen tarkoitus on tukea paikallista omaehtoista kehittämistyötä ja löytää sen kautta uusia ratkaisuja maaseudun asumiseen ja yrittämiseen.
• Tukea yhdistyksille ja pienyrityksille toiminnan kehittämiseen ja investointeihin
• Rahoitus tulee EU:lta, valtiolta ja kunnilta ja sitä myöntävät Suomessa 55 toimintaryhmää
• Karhuseutu ry -toimintaryhmä toimii kuuden kunnan alueella: Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila, Porin maaseutualueet ja Ulvila
• Lisätietoja: www.karhuseutu.fi

(Artikkeli on julkaistu hieman lyhennettynä Satakunna Viikko -lehdessä 26.8.2010)

Säkylään Huvila Haapsaareen kokoontui keväisenä keskiviikon iltana 20 yrittäjää, jotka ovat mukana Pyhäjärviseudun Talousvalmentaja-hankkeessa.

Illan pääpuhuja, vuorineuvos Simo Palokangas on toiminut Osuuskunta Munakunnassa toimitusjohtajana 1979-1987, joten Haapsaari oli hänelle ennestään jo aivan tuttu paikka - tilat vain on täydellisesti vastikään  uusittu  nykyisen yrittäjän Timo Mäntyrannan aikana.

Palokangas rohkaisi ottamaan yritysten hallituksiin mukaan myös ulkopuolisia henkilöitä. He ovat yleensä lojaaleja ja sitoutuneita. Toimintaan saadaan samalla ulkopuolisia silmiä ja korvia. Aito kiinnostus samoihin asioihin tuo myös uusia ajatuksia. Erilaisuus on rikkautta! Hallituksen kokoonpanoon Palokankaalla oli selvä kanta: hallituksen jäsenet pitää valita nimenomaan
pätevyyden perusteella. Suuri hallitus ei toimi aina riittävän tehokkaasti.

Toimitusjohtaja saattaa olla yrityksessä vuosikausia aivan väärässä tehtävässä. Toiminta voi olla kovin tehotonta, ylimiehitettyä ja tappiollista. Yrityksen hallituksen on toimittava rohkeasti ja ajoissa toimitusjohtajan suhteen, mikäli asiat eivät toimi.

Sukupolvenvaihdos tulee aikanaan eteen. Pioneeri itse osaa ja tietää kaiken alastaan. Seuraava sukupolvi ei kuitenkaan ole aina yhtä sitoutunut. Yrittäjän onkin totuttava johtamaan yritystään muiden ihmisten avulla. Omistajan ei tarvitse olla itse toimitusjohtajana vaan hän voi toimia esimerkiksi hallituksen puheenjohtajana. Perheyritykset ovat Palokankaan mukaan
äärimmäisen tehokkaita hyvin toimiessaan, koska hallintorakenteet ovat kevyitä ja tiedonkulku hyvää. Perheyrityksessäkin on helppo käyttää ulkopuolisia hallituksen jäseniä.

Saneeraus saattaa vaatia rajuja toimenpiteitä kassavirran ja tuloksen vuoksi. On kuitenkin parempi pelastaa se, mitä pelastettavissa vielä on, kuin antaa kaiken mennä nurin ja kaikkien menettää työpaikkansa. Joskus lähes koko hallinto voidaan joutua irtisanomaan. Ulkopuolisia konsultteja voidaan käyttää haastattelemaan vanhaa johtoa ja hallitusta sekä ehdottamaan
uusia kokoonpanoja. Saneeraukset on saatava nopeasti alta pois, jotta päästään kehittämään uutta.

Johtajille on tärkeää kyky käsitellä ja ymmärtää erilaisia ihmisiä. Sopivien kurssien avulla ihmiset oppivat ymmärtämään toistensa erilaisia tarpeita, varsinkin paineessa. Osapuolet voivat alkaa toteuttaa sopivasti toistensa toiveita. Samalla ihmisistä oppii tunnistamaan esim. myötäeläjien, käynnistäjien, haaveilijoiden ja työnarkomaanien piirteitä ja johtamaan heitä sitten aikaisempaa paremmin.

Talousvalmentaja-hanke http://talousvalmentaja.hankeneuvos.fi

-       Leader -rahoitus Pyhäjärviseutu ry:ltä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
-       Euran, Kiukaisten, Köyliön ja Säkylän yrittäjäyhdistysten yhteishanke
-       Tavoitteena parantaa Pyhäjärviseudun yrittäjien taloustietoutta ja lisätä yrittäjien ja yrittäjäyhdistysten yhteistyötä
-       Koulutuksissa ja pienryhmien käytännön harjoituksissa opitaan hyödyntämään omia tilinpäätösasiakirjoja talouden suunnittelussa ja seurannassa sekä soveltamaan tilinpäätösasiakirjoista johdettuja talouden tunnuslukuja käytäntöön
-       Koulutuksiin voivat osallistua kaikki yrittäjät pientä osallistumismaksua vastaan
-       Mukaan oman yrittäjäyhdistyksen puheenjohtajan tai hankevetäjän kautta
-       Luentotyyppisiin koulutuksiin voi osallistua ilman hankkeeseen ilmoittautumista

 lisätietoja: hankevetäjä Auli Lepistö, puh. 050 531 5093

Kehittämisyhdistys Pyhäjärviseutu ry on ensimmäistä kertaa valinnut Vuoden parhaan Leader-hankkeen. Vuonna 2009 päättyneiden yhdeksän hankkeen joukosta hallitus valitsi parhaaksi Tuulimyllyn Puhaltajat ry:n toteuttaman ”Puhaltamalla Paras” -hankkeen. Hanke julkistettiin ja palkittiin Pyhäjärviseutu ry:n vuosikokouksessa Kiukaisissa keskiviikkona 17.3.2010. Puhaltamalla Paras osallistuu tänä vuonna myös Valtakunnalliseen Vuoden Paras Leader-hanke -kilpailuun.

Mökkitalkkarin päivä kuluu monenmoisessa askareessa. Vuodenajasta riippuen mökeillä tehtävät työt vaihtelevat ruohonleikkuusta lumitöiden tekemiseen, puiden pilkkomiseen, laiturien nostamiseen ja erinäisiin rakennusprojekteihin. Tarkoitus on, että mökkeilijät voisivat keskittyä itse tarkoitukseen, eli lomailuun ja lepoon. Käytännössä mökkitalkkari siis auttaa kaikessa, mitä vain mökkeilijät pyytävät.

SataKylien Jatkis-koulutushanke pyörähti käyntiin loppusyksyllä 2009. Reilu kaksi vuotta kestävä hanke päättyy vuoden 2011 lopussa. Hanke toimii kahdensuuntaisena tiedotuska­navana – SataKylät tarjoaa mielenvirikkeitä ajankohtaisista teemoista kylätoimijoille ja ky­läläiset voivat samalla esittää viestiä ja koulutustoiveita Satakylille päin.
 
Jatkis-hanke täh­tää kylätoimijoiden osaamisen tason nostamiseen ja toimivien yhteistyö­verkostojen luomiseen. Koulutusta annetaan kotisivujen muokkaukseen ja päivitykseen sekä kylien monipuoliseen kehittämiseen. Teemakohtaisia koulutustilaisuuksia järjestetään eri puolilla Satakuntaa sekä pienempinä iltatilaisuuksina että isompina päiväseminaareina. Satakylien jäsenistölle koulutusiltoihin ja seminaareihin osallistuminen on ilmaista, muilta peritään pieni maksu.
 
Hankkeen toteutukseen sisältyy kaksi koulutusmatkaa, toinen Salon seudulle (2 päivää) ja toinen Itävaltaan (5 päivää). Osallistujilta peritään 50 %:n osuus Saloon ja Itävaltaan suun­tautuvilta koulutusmatkoilta. Kaikista koulutustilaisuuksien matka- ja ruokailukustannuksis­ta kurssilaiset vastaavat itse.
 
Koulutus käynnistyy varsinaisesti tammikuussa 2010. Koulutustilaisuuksista tiedotetaan laajalti alueen paikallismediassa, tietoa koulutustarjonnasta sekä osallistumisesta saa myös SataKylin kotisivuilta, osoitteestawww.satakylat.fi tai ottamalla yhteyttä hankekoordi­naattori Sanna Paalaan (sanna.paala(a)satakylat.fi, p. 044 357 6181).
 
Kyläasiamieheksi pestattiin satakuntalainen paluumuuttaja
 
SataKylien kyläasiamieheksi sekä Jatkis-hankkeen koordinaattoriksi palkattiin onnellinen paluumuuttaja Sanna Paala Rovaniemeltä. Sanna on syntyperäinen noormarkkulainen, sukujuuretkin lepäävät lujasti satakuntalaisessa savipellossa jo useamman sukupolven ajan. Opintie vei pohjoiseen, Lapin yliopistoon, missä Sanna opiskeli yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon. Opiskeluihin sisältyi kaksi ulkomaanjaksoa Puolassa ja Ruotsissa.
 
Opintojen jälkeen Sanna työskenteli Lapin luonnonsuojelupiirissä piirisihteerinä sekä sit­temmin toiminnanjohtajana. Työkokemusta alueellisesti toimivasta järjestöstä sekä yhdis­tystoiminnan hallinnoimisesta karttui kosolti.

-       Lappi on valtavan kokoinen alue. Vaikka koin työni luonnonsuojelupiirissä mielekkäänä, tunsin ajoittain riittämättömyyttä niin laajalla alueella toimivan järjestön ainoana työntekijänä. Lappiin verrattuna Satakunta on sopivan kompakti, toteaa Sanna.

Perhekoon kasvettua Sannalla yltyi toive palata kotiseudulle lähemmäksi sukua ja ystäväpii­riä.

-       Olin jo pidempään haaveillut paluusta etelään, ja kun huomasin Satakylillä avoinna olevan hankekoordinaattorin paikan, tajusin tilaisuuteni koittaneen, Sanna tiivistää.
Jatkis-hankkeen koordinoinnin lisäksi Sanna on nyt myös Satakunnan kyläasiamies. Uusi haaste vaikuttaa mielenkiintoiselta.

-       Saa nähdä, mitä kyläasiamiehen työ tuo tullessaan. Mahtavinta työssäni on kohtaamiset satakuntalaisten kyläläisten kanssa, Sanna hehkuttaa uusia työtehtäviään.

Ruonan kylätalo on noussut pystyyn uskomattoman nopeasti.

Lapissa Ruonan kyläläiset menettivät kokoontumis- ja kirjastotilan kyläkoulun siirryttyä yksityisomistukseen. Aktiivinen kyläyhdistys ei jäänyt nuolemaan näppejään, vaan päätti ryhtyä isoon urakkaan ja rakentaa uuden, oman kylätalon kyläläisten kokoontumispaikaksi.

Horse Team Ketolan kävelytyskone viimeisteltiin kesällä maalaamalla.

Kokemäkeläinen ravitalli Horse Team Ketola on yksi uuden toimintakauden Leader-hanketoteuttajista. Hankkeen aikana hankittiin tallille katettu kuntoutuslaite. Kuntoutuslaite säästää työaikaa, sillä siinä saa kuusi hevosta yhtä aikaa ulkoilutettua. Laite on automatisoitu ja siinä on useita erilaisia ohjelmia.

-    Kuntoutuslaite on erittäin tärkeä osa ravitallin toimintaa, sillä laitteen avulla 40 prosenttia työstä siirtyy koneistetuksi. Lisäksi laite on tuonut jo pari uutta hevostakin talliin valmennettavaksi, kertoo ravivalmentaja Kauko Ketola.

Tyytyväinen hanketoteuttaja

 Muualla Euroopassa vastaava kuntoutuslaite on suosittu ja käytössä hevosvalmennuksessa laajastikin. Suomessa laite ei vielä ole kovin yleinen. Horse Team Ketolan kuntoutuslaite on lisäksi vielä katettu, mikä turvaa laitteen käytön ympäri vuoden. Laite on myös turvallinen toipuville hevosille, sillä vauhti on säädettävissä. Laite on erittäin hyvä lihaskunnon ylläpitämisessä sekä alku- ja loppuverryttelyjen tekemisessä.

Ketola on hyvin tyytyväinen hankkeeseensa, eikä ole kokenut hankkeen toteuttamista rankaksi.

-    Olin yllättynyt siitä, kuinka hyvin apua ja neuvontaa sai sekä ProAgrialta että Karhuseutu ry:ltä. Melkeinpä nykyisin harmittaa se, että en lähtenyt hanketta toteuttamaan jo aikaisemmin. Nyt olen jo suunnitellut seuraavaa hanketta, jossa rakennettaisiin pihattotalli, Kauko kertoo.

Maneeseista kehittämissuunnitelmiin 

Satakunnassa toimii viisi Leader-toimintaryhmää, jotkakannustavat maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Horse Team Ketolan lisäksi monet muut hevosharrastajat ja -yrittäjät ovat oppineet hyödyntämään Leader-tukea erittäin hyvin, sillä Satakunnassa on toteutettu monia erilaisia hevosalaan liittyviä Leader-hankkeita vuosien varrella. 

Maneeseja on Leader-hankkeissa toteutettu monille eri yhdistyksille ja yrityksille. Hankkeissa on myös muun muassa remontoitu talleja, käynnistetty ratsastuskouluyrityksien toimintaa, tehty kanslia- ja wc-tiloja, rakennettu ja maalattu estekalustoa, tehty hevosille tarhoja sekä kunnostettu paikallisia raviratoja. Myös ratsastusterapian ja muun terapeuttisen toiminnan kehittäminen ja laajentaminen on saanut tukea. Lisäksi esimerkiksi Kokemäen raviradalle on laadittu kehittämissuunnitelma hevosurheilukeskuksen luomiseksi sekä raviradan nykyaikaistamiseksi. Kiukaisissa sitä vastoin on alkamassa hanke, jossa rakennetaan ja kunnostetaan hevosten valmennus- ja virkistyskäyttöön soveltuvia teitä ja paikkoja.

Kokonaisuudessaan hevosiin liittyvien hankkeiden kokonaiskustannukset ovat olleet miljoonan euron luokkaa. Julkista tukea nämä hankkeet ovat saaneet lähes 300 000 euroa. 

Pyhäjoen koulupiirin kyläyhdistyksen toiminta-alue sijaitsee Säkylän kunnassa. Kyläyhdistyksen toiminta-alue käsittää sekä Pyhäjoen että Korven kylien alueita. Ympärivuotisia asukkaita alueella on noin 500. Kesällä lukumäärä vielä lisääntyy reilusti, sillä Pyhäjokiseutu on suosittua vapaa-ajanaluetta.

Talkootoiminnalla on kylässä pitkät perinteet ja kylän kehittämistä on viety eteenpäin yhteistuumin. Tästä hyvänä esimerkkinä on muun muassa rantasaunan rakentaminen ja vuosittaiset suulitanssit. Kyläyhdistyksellä on Pyhäjärven rannalla Röhörannassa rantasauna, jota on myös mahdollista vuokrata yksityiseen käyttöön.

 -       Kyläyhdistys järjestää erilaisia tapahtumia ja retkiä, kuten kylpylämatkoja sekä laskettelumatkoja ja kesäretkiä vuosittain eri kohteisiin. Kylätoiminnan perinteisiin on myös kuulunut jo vuosikymmeniä syksyisin järjestettävät lusikkajuoksut. Lusikkajuoksu on urheilumoniottelu, joka on suunnattu lähinnä lapsille ja nuorille, kertoo Pyhäjoen koulupiirin kyläyhdistyksen puheenjohtaja Annikki Pihlava.

Pyhäjoki, virtaa eteenpäin –hanke edistyy hyvin

Kyläläisten aktiviteettien lisäämiseksi ja viihtyvyyden parantamiseksi viime vuoden alussa aloitettu Pyhäjoki, virtaa eteenpäin –hanke on edennyt mukavasti eteenpäin. Tällä hetkellä koulun ulkorakennuksen parissa ei talkootunteja säästetä, vaan useampi mies on lattian koolausten kimpussa. Tarkoituksena on saada ulkorakennus hyötykäyttöön. 

Tavoitteena on tarjota kaikenikäisille lisää toimintaa, varsinkin lapsille ja nuorille erilaisia peli-iltoja sekä aikuisille esimerkiksi pajutyökursseja. Lisäksi rakennusta tullaan valmiina hyödyntämään erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä.

Toisessa vaiheessa rakennuksen takaosaan rakennetaan ulkoterassi, joka tuo lisätilaa. Tämän jälkeen siellä voidaan järjestää kesätanssit, joita on tähän asti järjestetty maatalojen suuleissa ja navetan vintillä vaatien aina paljon talkootunteja tavaroiden järjestelyn vuoksi. Koulun ulkorivistä saadaan vakinainen tila tilaisuuksien järjestämiseen.

-       Itse asiassa hankkeemme on jaettu kolmeen kohteeseen. Yksi kohteista on tämä koulun ulkorakennus, toinen on rantasauna ja kolmantena on maisemointi, Annikki kertoo.

Vuonna 1990 talkoovoimin rakennettu Röhörannan rantasauna ei enää täyttänyt nykyajan vaatimuksia, joten sen saneeraus oli välttämätön. Talven aikana saunalle asennettiinkin patasuihkut. Myös savupiippu on korjattu ja pellitetty sekä ilmalämpöpumppu on hankittu. Uuni ja jääkaappikin vaihdetaan energiaystävällisimmiksi.

-       Lauteetkin on jo uusittu. Ja maisemointia toki suoritetaan myös täällä Röhärannalla sekä rakennetaan laituri, summaa Annikki rantasaunan osuutta hankkeessa.   

Hankkeen varsinaiseen maisemointiosioon kuuluu jokirannan siistimistä, kukkaistutusten tekoa, mainoskylttien laatimista, juoksuradan kunnostamista sekä vanhan tervahaudan raivaamista esiin.

-  Korven kylään teimmekin jo katoksen, joka toimii ilmoitustauluna ja lasten koulubussipysäkkinä, kertoo Annikki. 

Uskomattoman paljon ovat kyläläiset jo aikaiseksi saaneet. Talkootyötunteja on kertynyt runsaasti, mutta paljon tulee toki vielä kertymäänkin ja uusia talkoolaisia olisi kiva saada mukaan.   Palkintona talkootöistä ahkerat pyhäjokelaiset saavat sitten tanssia uudessa paikassa kesätanssinsa – toivottavasti jo ensi kesänä.

Vajaan kuuden tuhannen asukkaan Eurajoella on viime vuonna käynnistynyt kolmen eri yrityksen investointihankkeet matkailu- ja kalatalous-,  hieronta- ja hoitopalvelu- sekä ravitsemustoiminnan toimialoilla. Hankkeiden takaa löytyy kolme eri yrittäjää, joista kaksi on aloittelevia yrittäjiä ja yksi jo pidemmän yrittäjätaustan omaava.

Suurin osa Jenni Saarikon asiakkaista käy perinteisessä hieronnassa. Kuvassa Jenni antaa asiakkaalle vyöhyketerapiahoitoa.

Hoitola Jennille tilat kodin yhteyteen

Viiden vuoden unelmointi omasta yrityksestä johti siihen, että viime vuoden marraskuussa eurajokelainen Jenni Saarikko perusti oman yrityksen. Kyseessä on hoitola, joka tarjoaa perinteistä hierontaa, intialaista päähierontaa, vyöhyketerapiaa, jalkakylpyjä, vauvahierontaa sekä koliikkihoitoja. Jenni suorittaa myös verenpaineen ja verensokerin mittauksia.

– Hain Leader-tukirahoitusta Ravakasta nelisen vuotta sitten ostetun oman kodin askartelu-/verstastilan remontointiin ja muuttamiseen hoitolatilaksi. Lisäksi hankkeeseen kuului myös erinäisiä investointeja, kuten hoitopöydän hankinta, kertoo hymyilevä Jenni hankkeensa taustoja.

Jyrki Pönkkä nauttii asaiakaspalvelusta omassa lounasravintolassaan.

Asiakaspalvelua ruoka-alalla

Raumalainen Jyrki Pönkkä siirtyi yrittäjäksi Eurajoelle viime vuoden lokakuun alussa.
- LounasPata on pääsääntöisesti lounasravintola, joka sijaitsee Tupalan palvelukodin yhteydessä. Lisäksi Lounaspadasta toimitetaan kotipalveluna ruokaa vanhuksille. Myös pitopalvelutoimintaa on jonkin verran. Tuemme myös satakuntalaista ruokatuotantoa niin, että kaikki tarjoamamme kalat, leivät, perunat ja lihatuotteet ovat lähiseuduilta, kertoo Jyrki.

LounasPadan investointihankkeessa oli kyse tarjoilulinjaston ja jäähdytyskaapin hankinnasta, joita tarvittiin yrityksen toiminnassa. Muun kaluston Pönkkä sai ostettua edelliseltä yrittäjältä.

Uudet yritykset pyörähtäneet hyvin käyntiin

Hoitola Jennin toiminta on käynnistynyt hyvin. Jenni on ollut hyvin tyytyväinen yrityksen alkutaipaleeseen.

- Tosi kivasti on toiminta käynnistynyt. Nykyisin asiakkaita käy 4-5 päivittäin. Mainostanutkaan en vielä ole muuta kuin jakamalla lentolehtisiä lähialueella asuvien postilaatikoihin, kertoo Jenni.

Myös LounasPadan tuore isäntä on mielissään. Lounaspata toimii palvelukodin tukipalveluna, jossa vanhukset käyvät syömässä. Toki syömässä käy myös paikallista väkeä sekä palvelukodin henkilöstöä.

- Asiakaskunta oli jo aloittaessani valmiina. Päivittäin meillä on noin 120 asiakasta, jos lasketaan mukaan myös kotipalvelun kautta menevät annokset. Yksin ei tämän asiakasmäärän kanssa pärjäisi, joten Lounaspata työllistääkin yhden kokopäiväisen ja kaksi osapäiväistä työntekijää itseni lisäksi, Jyrki summaa yrityksensä toimintaa.

Kalastusta, kalastusmatkailua ja kahvilatoimintaa

1990-luvultä lähtien toiminut Tmi HR-kala harjoittaa kalastusta ja kahvilatoimintaa sekä kalan vähittäis- ja tukkumyyntiä Lapijoella . Yritys on nyt suuntautunut aiemman toiminnan lisäksi harjoittamaan kalastusmatkailutoimintaa.

 Leader- tukirahoitusta on haettu HR-kalan toimipisteen piha- ja ranta-alueen sekä laiturin kunnostamiseen matkailukäyttöön sopivaksi. Lisäksi vuonna 2007 hankittuun 12-paikkaiseen kalastusveneeseen matkailijoita varten hankittaviin turvallisuusvälineisiin haettiin tukirahoitusta.

 - Yrityksemme toiminta on laajentunut ja muotoutunut ajan saatossa. Kahvila Merituul perustettiin aikanaan, kun kalanjalostamon yhteydessä ei saanut enää myydä kalaa ilman erillisiä tiloja. Tuolloin syntyi idea rakentaa samalla pienimuotoinen kahvila, jossa on nykyisin kesäterassin kanssa 22 asiakaspaikkaa. Vaimoni Päivi on keskittynyt kahvilan pyörittämiseen ja minä kalastukseen sekä kalastusmatkailun järjestämiseen, kertoo Hannu Rehelmä yrityksestään.

 Yrityksen sijainti aivan Olkiluodon kupeessa on taannut asiakasvirran pysymisen tasaisena. Myös yhteistyö Eurajoen kunnan kanssa on turvannut yrityksen toimintaa, sillä yhteistyössä kunnan kanssa HR-kala tekee nykyisin sopimuksesta myös kuljetuksia Kaunissaareen.

Luottavaisina tulevaisuuteen

Kaikki kolme yrittäjää katsovat luottavaisin mielin tulevaisuuteen, sillä ainakaan vielä he eivät ole huomanneet taantuman vaikuttavan toimintaansa. Pieni jännitys on jokaisella hankkeensa tiimoilta, sillä TE-keskuksen päätöstä ei kukaan heistä ole vielä saanut. Yrittäjät ovat siitä huolimatta nauttineet yrittäjyyden mukanaan tuomasta vapaudesta, vaikka toki yrittäjyys tuo mukanaan myös rutkasti paperitöitä ja vastuuta.

Saarikon Jennin työpäivä on hyvin erilainen kuin aikaisemmassa työpaikassa. Hän nauttiikin työn erilaisuudesta verrattuna aikaisemman työpaikan eli sairaalan hektisyyteen ja ainaiseen kiireeseen.

 - Nyt saan viettää tunnin verran yhden asiakkaan kanssa. Kyllä tämä toki vielä näin aluksi on sellaista yrittäjäelämän opettelua, pohtii Jenni yrittäjyyden eri puolia.

Vajaan kuuden tuhannen asukkaan Eurajoella on viime vuonna käynnistynyt kolmen eri yrityksen investointihankkeet matkailu- ja kalatalous-, hieronta- ja hoitopalvelu- sekä ravitsemustoiminnan toimialoilla. Hankkeiden takaa löytyy kolme eri yrittäjää, joista kaksi on aloittelevia yrittäjiä ja yksi jo pidemmän yrittäjätaustan omaava.

Kylien kansainvälistymispolku -hankkeen vetäjät: Pyhäjärviseutu ry:n Elina Haavisto (vas.) ja Ravakan Annamaria Isotalo oikealla. 

Ylhäälllä vasemmalla Karhuseutu ry:n hankeaktivaattori Salme Ahtiainen vieressään UPV Iceheartsin hallituksen puheenjohtaja Jukka Marttala. Sohvalla istumassa Iceheartsin apukasvattaja Jesse Jokela vasemmalla ja kasvattaja Jani Söderling oikealla.

Yhteistoiminnan ja välittämisen arvoihin perustuva, Vantaalla vuonna 1996 kehitetty, Icehearts -toiminta käynnistyi Ulvilassa viime syksynä Karhuseutu ry:n ja Ulvilan kaupungin tukemana. UPV Icehearts on sosiaalinen urheiluseura, joka pyrkii ehkäisemään lasten syrjäytymistä ja huostaanottoja. Toimintaan valitaan mukaan sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussaan ja kehityksessään.

- Ulvilassa toimii tällä hetkellä kaksi erillistä ryhmää, joista toinen Friitalan ja toinen Vanhankylän alueella. Nämä kaksi ryhmää muodostavat varsinaisen UPV Icehearts -joukkueen, kertoo UPV  Icehearts ry:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Marttala.

Friitalan ryhmässä on tällä hetkellä yhdeksän lasta. Näiden poikien koulutyön avustaminen aloitettiin maaliskuun alussa Friitalan ala-asteella. Kasvattajat suunnittelevat yhdessä poikien opettajien kanssa koulupäivien rytmin. Tällä kaikella on tarkoitus helpottaa niin jääsydänpoikien kuin muunkin luokan opiskelua.

Vanhankylän ryhmä koostuu viidestä vuonna 2002 syntyneestä päiväkotilapsesta. Tällä hetkellä ollaan aloittamassa lasten ja kasvattajien tutustumisvaihe.  Joukkueen toimintaan lapset pääsevät mukaan koulujen päätyttyä osallistumalla kesällä järjestettävään päivätoimintaan. Näin lapset ovat jo valmiiksi osa yhteisöä aloittaessaan syksyllä koulutiensä.

Kasvattajat lapsen apuna täysi-ikäisyyteen saakka

Iceheartsissa kasvattaja on tiiviisti mukana lapsen elämässä ja he auttavat lapsia mahdollisissa ongelmatilanteissa. Yhtä joukkuetta sitoudutaan Iceheartsissa valmentamaan 12 vuotta.

-  Kun pojat täyttävät 18 vuotta, he voivat päättää itse jatkosta. Pelaaminen joukkueessa ei maksa mitään. Myös varusteet ja muut kustannukset kuljetuksia myöten hoidetaan joukkueen puolesta, Marttala selvittää.

Iceheartsien toiminnan ydin on “kaikki pelaa”. Jokainen saa peliaikaa, ja jokaiselta myös odotetaan sitoutumista joukkueeseen. Vilttiketjussa ei istu kukaan. Kasvattajat pitävät huolen siitä, että harrastusta ei lopeteta muuten kuin yhteisen päätöksen jälkeen. Lopettamisen jälkeenkin kasvattajat seuraavat lapsen elämää ja ovat käytettävissä, jos lapsi tarvitsee apua.

Jokainen Icehearts -joukkueen juniori saa harjoitella ja pelata pitkään samojen turvallisten aikuisten tukemana. Lisäksi kasvattajat ottavat vastuun lasten kehityksestä ja kannustavat lapsia ja nuoria etsimään ja kokeilemaan liikunnallisia rajojaan. Tavoitteena on innoittaa lapsia ja nuoria liikkumaan läpi elämän. Icehearts -toiminnassa lapsia halutaan tukea kokonaisvaltaisesti. Yhteistyö ja ryhmätyö joukkueen sisällä sekä tiivis yhteistyö perheiden ja koulujen kanssa on tärkeää. 

UPV Icehearts Karhuseudun Vuoden hanke 2008 

Karhuseutu ry valitsee vuosittain saapuneiden hakemusten joukosta Vuoden hankkeen.   Palkittavan valinnassa painottuvat erilaiset kriteerit, kuten innovatiivisuus, hankkeen edunsaajat, hakijatahon sitoutuminen toteuttamiseen ja julkisuus.

Karhuseutu ry:n hallitus valitsi UPV Iceheartsin vuoden 2008 hankkeeksi. Iceheartsille annettiin tunnustusta siitä, että se synnyttää uusia toimintatapoja parantamaan nuorten hyvinvointia.

-   Hanke on oiva esimerkki kolmannen sektorin ja kaupungin välisestä sopimuksellisuudesta eli tavasta tuottaa yhteisesti palveluja. UPV Icehearts -toimijoiden vahvan sitoutumisen ansiosta Leader -hankkeella käynnistetylle toiminnalle on edellytykset jatkua hankkeen päätyttyäkin. Iceheartsin toimijat ovat lisäksi aktiivisesti tiedottaneet toiminnastaan ja toimintatapaa tullaan levittämään nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle koko Länsi-Suomen alueelle, kertoo Karhuseutu ry:n hankeaktivaattori Salme Ahtiainen Iceheartsin meriiteistä.