perjantai, 8. lokakuu 2010

Reposaari-kierroksella ei eksy

Reposaaren ympäri kulkeva kävelyreitti Reposaari-kierros avattiin lähes sadan henkilön voimin Porin päivän vieton yhteydessä 3.10. Reitti kuljettaa lenkkeilijät opastetusti saaren ympäri tarjoten virkistystä sekä keholle että mielelle. Kauniissa merimaisemissa voi halutessaan tutustua myös saaren historiaan eri kohteissa, sillä polun yhteyteen on koottu kertomuksia muun muassa Reposaaren sahan ja kaupparannan toiminnasta sekä saaren liikenneyhteyksistä ja valoheitinkallioista.

Polun avajaisiin osallistuneet patikoijat tutkailevat opaskarttojen yhteyteen tehtyjä Reposaari-kierroksen opasteita.

Erinomaisesti opastetulla reitillä ei pääse eksymään, sillä karttataulujen lisäksi reitin varrella on useita opasteviittoja. Polut on merkitty myös puihin maalatuilla keltaisilla ympyröillä. Reposaari-kierros palvelee sekä paikallisia lenkkeilijöitä ja koululaisia että turisteja ja muita saarella kävijöitä. Reitti kulkee myös Siikarannan leirintäalueen läpi ja leirintäalueen grillipaikka ja muut palvelut ovat Reposaari-kierroksen kulkijoiden käytössä.

Reposaari-yhdistys on saanut reitin rakentamiseen Leader-rahoitusta Karhuseutu ry:ltä. Reposaari-kierros on yksi yhdeksästä Karhuseudun Polut -hankkeen alahankkeesta. Karhuseutu ry rahoittaa erilaisia kaupunkien keskusta-alueiden ulkopuolella toteutettavia yhdistysten ja pienyritysten investointi- ja kehittämishankkeita. Reposaari-kierroksella viriteltiinkin jo uusia hankesuunnitelmia makkaranpaiston lomassa. Keskustelu jatkui vilkkaana vielä kierroksen päättäneellä seurakunnan tarjoamalla munkkikahvilla.

torstai, 7. lokakuu 2010

Irlanti ja Suomi yhteisrintamana Leaderin puolesta

Syyskuun viimeisellä viikolla 20 suomalaista Leader-toimintaryhmätyön parissa työskentelevää henkilöä osallistui maaseutuverkostoyksikön järjestämälle opintomatkalle Irlantiin. Osallistujien joukossa oli edustajia maa- ja metsätalousministeriöstä, maaseutuvirastosta, ELY-keskuksista ja Leader-toimintaryhmistä. Matkan tavoitteena oli vertailla Irlannin ja Suomen maaseudun kehittämisen malleja ja ottaa oppia toinen toisiltamme. Ongelmat ovat osittain yhteisiä varsinkin mitä byrokratiaan tulee, mutta hyviä käytäntöjä vertailemalla monta karikkoa voidaan väistää.

 
Irlannissa on paikalliskehittämisessä Suomea kokonaisvaltaisempi ote ja Leader-toiminta on yksi keskeisimmistä maaseudun kehittämisen toimintamalleista. Leader-rahoituksen lisäksi monien kansallisten ohjelmien rahoitus kanavoidaan alueille Leader-toimintaryhmien kautta. Irlannissa on huomattavan paljon kansallisia ohjelmia, joilla ehkäistään mm. sosiaalista syrjäytymistä ja järjestellään maaseudun asukkaiden asiointiliikennettä turvaten kuljetukset syrjäkyliltä. Euroopan komission DG Agrin edustaja Jean-Michel Courades toivoo Leaderin kansainvälisen etujärjestön ELARDin vievän vuosina 2011-2012 Suomen puheenjohtajakaudella Leaderiä juuri tähän suuntaan:
vahvasta Leader-verkostosta tulisi välittäjäorganisaatio myös muulle ohjelmarahoitukselle Irlannin mallin mukaan.
 
Irlannista puuttuu kokonaan aluetason viranomainen (Suomen ELY-keskus), mikä antaa Irlannin Leader-toimintaryhmille mahdollisuuden tehdä hankkeista rahoituspäätökset ja myös maksaa rahat hakijoille, toki maksajaviraston käsittelyn jälkeen. Tämä vähentää hallinnoinnin päällekkäisyyksiä ja antaa toimintaryhmälle Suomen mallia vahvemman roolin. Leader-toimintaryhmien henkilöstössä ja hallituksessa on moniosaajia ja pääosin kentän tuki, mutta Suomessa viranomaisten, kuntien ja poliittisten päättäjien suuntaan toimintaryhmät eivät välttämättä nauti sitä arvostusta, mikä niille kuuluisi.
 
Suomessa selkeästi parempi asia on yksittäisen Leader-toimintaryhmän hallituksen muodostamisperiaate ja tapa päättää rahoitettavista hankkeista. Irlannissa toimintaryhmät ovat organisoituneet yrityksiksi. Jokaisen toimintaryhmän hallituksessa istuu 24 osakasta ja tämän lisäksi hankkeiden ennakkoarviointi tehdään ulkopuolisen asiantuntijaraadin toimesta. Suomessa toimintaryhmät ovat yhdistyksiä ja hallituksessa on vähintäänkin puolet vähemmän edustajia. Hallitus on koottu kolmikannan mukaan siten, että kolmannes edustajista edustaa kuntia, kolmannes yhdistyksiä ja kolmannes yksittäisiä asukkaita tai pienyrittäjiä. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei käytetä.
 
Kun OECD teki pari vuotta sitten tutkimuksen Suomen Leader-toiminnasta, tärkeimmäksi onnistumista selittäväksi tekijäksi nousi toimintaan valmis ja toiminnan mahdollistava kenttä: kylätoiminta ja toimintaryhmät.  Irlannissa ei ole yhdistystoimintaa eikä kylätoimintaa samalla tavalla kuin Suomessa, mutta Irlannin Leaderin menestystarina perustuu muulla tavoin organisoidun erilaisten paikallistoimijoiden kentän toimivuuteen ja yhteen hiilen puhaltamiseen.
 
Keskusteluissa Irlannin ja Suomen maksajaviraston, toimintaryhmien ja verkostoyksikön edustajien kesken nousi esiin mahdollisuus Irlannin ja Suomen intensiivisestä yhteistyöstä Leaderin kehittämiseksi ja parantamiseksi entisestään.  Kun yhdistetään Leaderin erityisluonteen huomioivat pelisäännöt (vähäisempi byrokratia), Irlannin sujuvat käytännöt ja toimiva hanketietojärjestelmä sekä meidän suomalaisten hyvät toimintakäytännöt (hallituksen kolmikanta ja yhdistys toiminnan pyörittäjänä), Leader-toiminnan kehittymiselle entistä ehommaksi on erinomaiset mahdollisuudet, kun vielä muistamme itse olla innostuneita ja innostavia.

 Marja Kares-Oksman

keskiviikko, 6. lokakuu 2010

Kansainvälistymispolku matkalla Itävallassa

Toimintaryhmät Ravakka ja Pyhäjärviseutu järjestivät kolmen päivän opintomatkan pohjoiseen Itävaltaan kahden eri toimintaryhmän alueelle. Sekä Ravakan että Pyhäjärviseudun alueelta matkassa oli neljä matkalaista, joilla kaikilla oli takanaan kylä- ja yhdistystoimintaa ja/tai toimintaryhmän hallintoa yhdistävänä tekijänä.
 
Markkinointirenkaita paikallisen huipputuotteiden, perunan ja siiderin, ympärille
 
Sauwaldin alueen huipputuotteeksi on nostettu peruna, Sauwalderdäpfel. Leader-hankkeena oli suunniteltu paikallisten huippulaadukkaitten perunoitten markkinointi ja tuotekehitys. Muutkin alueen tuotteet oli nivottu suureksi markkinointirenkaaksi tämän huipputuotteen ympärille. Perunat olivat erityisesti St. Aegidin kylän erikoisuus, jossa markkinointi sujui lähiruokaperiaatteella alueen oppilaitoksiin, ravintoloihin ja kauppoihin. Paikallisen perunatilan isäntä, joka oli myös alueen pormestari, tuli perheineen vieraanvaraisesti illastamaan kanssamme paikalliseen ravintolaan.
 
Genussin alueen huipputuote puolestaan on alueen siideri, jonka ympärille on luotu laaja markkinointiverkosto. Heidän yrttiteesekoituksensa on sekin niin mainiota, että mielestäni sekin voisi olla huipputuote.
 
Matka taittuu pyöräillen, patikoiden tai veneellä
 
Sauwaldin alue tuntui satsaavan paljon matkailuun. Pääsimme näkemään Tonavan rannan toimivuuden myös pyöräilyreittinä. Hankerahoilla oli merkitty reitin viitoitukset ja joenylitykset sekä järjestetty ruokapaikkojen ja majoituspaikkojen yhteismarkkinointia. Tulevaisuudessa on suunnitteilla cabiini-hissi Tonavan rannasta vuoren päälle. Polkupyörät mukaan ja vapaalla takaisin alhaalla rannassa kiemurtelevalle pyörätielle!
 
Henkeäsalpaavissa maisemissa tallustelimme Leader-hankkeena rakennetulla luontopolulla puiden latvojen tasolla. Myös hotellihuoneet sijaisivat puiden latvoissa. Ensimmäisenä vuonna kävijämääräksi oli suunniteltu 20 000 turistia, mutta tulos olikin lähes 200 000. Hanke työllisti nyt useita paikallisia ihmisiä ja yrittäjiä. Pääsymaksutuloilla kustannetaan reitin henkilökunnan palkkoja ja rakenteiden huoltoa ja kunnostusta sekä edelleen kehittämistä.
 
Iltapäivän veneretkellä tutustuimme veneenrakentajaan, joka valmisti veneitä myös vuokrattavaksi. Venevalkama ja vesillelaskupaikka oli suunniteltu ja rakennettu hankerahoituksella. Alueelle oli koulutettu sivutoimisia venekuskeja, koska eihän noin suurta vuokravenettä voi kuka tahansa ajella jokilaivojen joukossa.
 
Naapuritoimintaryhmän alueella oli niin ikään komea luontopolku, joka oli rakennettu pujottelurinteen viereiseen metsään. Mäen päältä pääsi alas kesäkelkkarataa pitkin. Se vaikutti pelottavalta katsoa, mutta voin suositella ikään ja sukupuoleen katsomatta!
 
Itävallasta ideoita Pyhäjärviseudulle?
 
Tonavan rannalla oli kunnostettu linna kongressikeskukseksi ja mielenterveyskuntoutujien hoitokodiksi. Niin rakentajat kuin kongressikeskuksen työntekijätkin olivat mielenterveyskuntoutujia. Jopa alueen asukkaat ovat hyväksyneet tämän hoitopaikakseen, kun aikaisemmin lähdettiin häpeästä kauas kotoa. Myös kylältä on saatu järjestettyä kuntoutujille työpaikkoja.
 
Erilaisia vihanneslajikkeita ja niiden siemeniä tuottavan puutarhan viereen oli hankerahoilla rakennettu toimiva pienoismalli Tonavasta koskineen, voimalaitoksineen ja kaupunkeineen. Vastaava, opetustarkoituksiin käytettävä pienoismalli voisi hyvin olla toteutettavissa myös johonkin meidän puistoomme. Vesistönähän voisi olla vaikkapa Eurajoen vesistö.
 
Ehkäpä tutustumisemme poikii maittemme välille esim. nuorisovaihtoa. Itävaltalaisten tapa hoitaa hankerahoilla tiedottamista, markkinointia, suunnittelua, nettisivuja ja infran rakentamista on oppimisen arvoista. Thomas Müller piti erittäin tärkeänä ideoiden syntymistä paikallisista ihmisistä, koska silloin paikalliset ihmiset sitoutuvat niihin paremmin. Senhän me olemme myös täällä Suomessa huomanneet. Hyviä hankkeita voi myös suoraa kopioida, sillä olemme aivan eri markkina-alueella, emmekä vie toistemme asiakkaita. Thomasin selkeä englanninkieli helpotti asioiden ymmärtämistä, ja niinpä matkan jälkeen huomasi saaneensa melkoisen annoksen vierasta kieltä, koska unet tuntuivat vielä kotonakin tulevan englanninkielisinä.
 
 
Tero Viilto

perjantai, 1. lokakuu 2010

Pintaturpeesta luonnonmukaisia huopa- ja levytuotteita markkinoille


Alatalo ja Rantanen tutkivat piirustuksia tuotantolinjan alkupäässä.

Karvialaisen Konto Oy:n toiminta on juuri käynnistymässä. Yritys valmistaa luonnonkuiduista huopa-, levy- ja muotopuristetuotteita. Käyttökohteita ovat öljynimeytys, eristäminen, akustiikka ja muotopuristeet. Hankkeella yritys teki yritystoiminnan käynnistämiseen vaadittavat koneinvestoinnit. 

Kehitystyö erilaisten luonnonkuiduista valmistettujen tuotteiden kanssa on vaatinut pitkäjänteisen kehittämisprosessin, jonka aikana eri luonnonkuituja tutkimalla on löydetty pintaturpeen erinomaiset ominaisuudet muihin kuituihin verrattuna.
-          Pintaturve on käsittelystä riippuen parhaimmillaan imukyvyssä ja eristämisessä. Pintaturvekuitujen muotoiltavuus ja kestävyys ovat myös omaa luokkaansa. Näitä eri ominaisuuksia optimoimalla olemme kehittäneet uusia ja ekologisia tuotteita öljynimeytykseen, eristämiseen, akustiikkaan ja muotopuristeiksi, kertoo Konto Oy:n Tutkimus- ja Kehityspäällikkö Heikki Rantanen.
 
Tuotekehityksen eteen on myös tehty paljon työtä.
 
-          Tuotekehityksessä olemme pyrkineet asiakaslähtöisyyteen testaamalla tuotteitamme eri tuoteryhmien asiakkaiden kanssa ja osana heidän prosessejaan, kommentoi Konto Oy:n Markkinointipäällikkö Piia Alatalo.
 
Positiivinen vaikutus maaseutuympäristöön
 
Turvekuitujen alustavat testitulokset osoittavat niiden olevan kilpailukykyisiä verrattuna markkinoilla nykyisin oleviin tuotteisiin. Suurena erona vastaaviin tuotteisiin on ekologisuus – pintaturve on uusiutuva, kierrätettävä ja turvallinen luonnonkuitu.

- Turvekuitutuotteidemme tasalaatuisuus saadaan nyt taattua tehdastuotannolla. Myös tuotannossa ympäristöasiat on hyvin huomioituna. Esimerkiksi kaikki ylijäävä materiaali palautetaan tehtaalla uudelleen kiertoon eli hukkaa ja jätettä ei synny, jatkaa Rantanen.
 
Yrityksen sijainti Karviassa on erinomainen raaka-ainesaatavuuden kannalta, sillä Karvia ja ympäröivät kunnat ovat tunnettuja turpeentuottajia.  Investointi mahdollisti toiminnan käynnistämisen ja sitä kautta työntekijöiden palkkaamisen. Lisäksi Konto Oy:n toiminnan aloittaminen tuo alueelle lisää työpaikkoja, investointeja ja osaamista.
 
Hanke on ehdolla vuoden maaseutuinnovaatioksi Parhaat käytännöt 2010 -kilpailussa.

perjantai, 1. lokakuu 2010

Icehearts-toiminta on yhteistoimintaa ja välittämistä

 

 

Yhteistoiminnan ja välittämisen arvoihin perustuva, Vantaalla kehitetty, Icehearts -toiminta käynnistyi Ulvilassa syksyllä 2008 Karhuseutu ry:n ja Ulvilan kaupungin tukemana. UPV Icehearts on sosiaalinen urheiluseura, joka pyrkii ehkäisemään lasten syrjäytymistä ja huostaanottoja. Toimintaan valitaan mukaan sellaisia lapsia, jotka tarvitsevat erityistä tukea kasvussaan ja kehityksessään.
 
– Yhdessä toimimista on nyt harjoiteltu muutama vuosi ja homma alkaa sujua. Monelle on ollut vaikeinta opetella noudattamaan sääntöjä. Ihan perusasioista on pitänyt lähteä liikkeelle heidän kanssaan, kertoo Icehearts-kasvattaja Jani Söderling.
 
Kasvattajat lapsen apuna täysi-ikäisyyteen saakka
Iceheartsissa kasvattaja on tiiviisti mukana lapsen elämässä ja he auttavat lapsia mahdollisissa ongelmatilanteissa. Yhtä joukkuetta sitoudutaan Iceheartsissa valmentamaan 12 vuotta.
 
-      Kun pojat täyttävät 18 vuotta, he voivat päättää itse jatkosta. Pelaaminen joukkueessa ei maksa mitään. Myös varusteet ja muut kustannukset kuljetuksia myöten hoidetaan joukkueen puolesta, UPV:n urheilutoimenjohtaja Jukka Marttala selvittää.
 
Iceheartsien toiminnan ydin on “kaikki pelaa”. Jokainen saa peliaikaa, ja jokaiselta myös odotetaan sitoutumista joukkueeseen. Vilttiketjussa ei istu kukaan. Kasvattajat pitävät huolen siitä, että harrastusta ei lopeteta muuten kuin yhteisen päätöksen jälkeen. Lopettamisen jälkeenkin kasvattajat seuraavat lapsen elämää ja ovat käytettävissä, jos lapsi tarvitsee apua.

Jokainen Icehearts -joukkueen juniori saa harjoitella ja pelata pitkään samojen turvallisten aikuisten tukemana. Lisäksi kasvattajat ottavat vastuun lasten kehityksestä ja kannustavat lapsia ja nuoria etsimään ja kokeilemaan liikunnallisia rajojaan. Tavoitteena on innoittaa lapsia ja nuoria liikkumaan läpi elämän. Icehearts -toiminnassa lapsia halutaan tukea kokonaisvaltaisesti. Yhteistyö ja ryhmätyö joukkueen sisällä sekä tiivis yhteistyö perheiden ja koulujen kanssa on tärkeää. 
 
-      UPV Icehearts on oiva esimerkki uudesta toimintamallista kolmannen sektorin sosiaalipalveluissa. Pilotilla on testattu suurkaupungissa toiminutta mallia maaseudulla. Toimintamalli on siirrettävissä helposti muille alueille. Syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja heidän vanhempiaan on pystytty tukemaan kokonaisvaltaisesti niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Icehearts kasvattajien myötä koululuokkien opiskelurauha on myös parantunut huomattavasti. Icehearts-lapset ovat saaneet mahdollisuuden oppia sosiaalisia taitoja ja saaneet kasvattajista pitkäjänteiseen kasvattamiseen sitoutuneita aikuisia elämäänsä, kertoo Karhuseutu ry:n toiminnanjohtaja Salme Ahtiainen hankkeesta.